”Ratkaisu on kova. Kyllä tällä on suoria henkilöstövaikutuksia”, Ylen ohjelmatyöntekijöitä edustava pääluottamushenkilö Mikko Martikainen kommentoi tänään julki tullutta parlamentaarisen Yle-työryhmän mietintöä.
”Edellytämme, että yhtiö hakee säästöjä myös muualta kuin henkilöstöstä”, sanoo puolestaan Ylen ohjelmatyöntekijät ry:n puheenjohtaja Antti Laakso.
Yleisradion rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä pääsi vihdoin tänään 12. syyskuuta sopuun esityksestään, jonka takana seisovat kaikki muut eduskuntaryhmät paitsi Liike nyt.
Liike nytin Harry Harkimon vastustus ei kuitenkaan estä esityksen läpimenoa eduskunnassa, totesi työryhmää johtanut Matias Marttinen (kok). Harkimo olisi halunnut leikata Yleltä vielä enemmän.
Työryhmän esitys noudattelee pääpiirteissään sitä linjaa, joka on kerrottu julkisuudessa jo aiemmin. Ylen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2025–2027. Ylen maksamaa arvonlisäveroa korotetaan kymmenstä 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta. Samalla Yle velvoitetaan laajentamaan yhtiön ulkopuolisia ostoja 15–20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Näillä säästötoimilla Ylen rahoitus on vuonna 2027 noin 66 miljoonaa euroa pienempi kuin jos mitään ei tehtäisi. Ylen määräraha on tänä vuonna noin 594 miljoonaa euroa.
Mikko Martikaisen mukaan perjantaiaamuna on Ylen toimitusjohtajan info henkilöstölle. Vielä tuolloin tuskin kuullaan yt-uutisia, mutta henkilöstövaikutuksia on väistämättä edessä.
”Säästöjä ei toivon mukaan kohdisteta vain työvoimaan. Siinä pitää käydä erilaiset mallit läpi. Meillä on myös eläköitymispotentiaalia.”
Myös Antti Laakso pitää indeksijäädytyksiä raskaana toimenpiteenä.
”Joissakin kaupallisen median pääkirjoituksissa on väitetty, että Ylessä olisi löysää, mutta ei siellä sellaista ole. Tämä vaikuttaa Ylen palveluihin ja henkilöstöön raskaasti.”
Laakso ei usko, että kesällä velloneet Yle-kohut olisivat vaikuttaneet työryhmän esitykseen.
”Olennaiset keskustelut on käyty jo ennen kesää. Matias Marttinen on myös todennut, ettei työryhmä tee journalistisia linjauksia.”
Lähes puolet Ylen kuluista koostuu henkilöstömenoista. Seuraavaksi suurimman menoerän, ohjelmatoiminnan, osuus on 12 prosenttia. Sisältöjen kustannuksista kolmannes menee uutis- ja ajankohtaistoimintaan ja viidennes kulttuuriin ja viihteeseen.
”Kun Ylen indeksit jäädytettiin edellisen kerran vuosiksi 2015–2018, henkilökuntaa vähennettiin useilla sadoilla”, Laakso sanoo.
Tuolloin Yle joutui sopeuttamaan toimintaansa noin 50 miljoonalla eurolla.
Mikko Martikainen ei halua ottaa kantaa, onko luvassa henkilöstön mielenilmauksia. Antti Laakso puolestaan sanoo, että voimassa on työrauha ja työehtosopimusta kunnioitetaan.
”Toki tulossa on kannanotto, mutta ei mitään ulosmarssityyppistä.”
Myös Journalistiliitto pitää kannanotossaan Yleen kohdistuvia leikkauksia suurina. Liiton mukaan ne heikentävät luotettavaa tiedonvälitystä ja johtavat todennäköisesti siihen, että media-alalta katoaa arvokasta osaamista.
