Etelä-Suomen Media aloitti muutosneuvottelut tiistaina 13. elokuuta. Neuvottelut koskevat yhtiön koko henkilöstöä.
Neuvottelut voivat johtaa enintään 15 henkilön irtisanomiseen tai osa-aikaistamiseen sekä enintään 35 työsopimuksen ehtojen olennaiseen muuttumiseen.
Yhtiö on rajannut irtisanomisten ja osa-aikaistamisten ulkopuolelle itäisen Uudenmaan yhteistoimituksen, Länsiväylän toimituksen ja Uudenmaan alueen mediamyynnin. Itäisen Uudenmaan yhteistoimitus tekee Uusimaata, Sipoon Sanomia ja Loviisan Sanomia.
Neuvottelujen syyt ovat tuotannollisia ja taloudellisia. Paikallisjohtaja Karri Kannala ei halua arvioida, montaako journalistia tai mitä yhtiön lehtiä neuvotteluiden seuraukset koskevat.
”Neuvottelut koskevat kokonaisvaltaista uudistamista ja organisatorisia muutoksia. Katsomme meidän koko repertoaaria”, Kannala sanoo.
”Olemme vähentäneet lehtien ilmestymispäiviä viime aikoina, ja varmasti sellaisiakin kysymyksiä voi olla pöydällä. Jos niitä tulee, ne ovat kuitenkin yksittäistapauksia. Ne eivät ole näiden neuvotteluiden pääasiallinen syy.”
Mikä on neuvottelujen pääasiallinen syy?
”Hankala taloustilanne ja se, että mediamyynti painetussa uutismediassa laskee voimakkaasti. Taloussuhdanne on vaikea ja liikevaihto laskee. Meidän on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme kulutason sellaiseksi, että liiketoiminta on tulevina vuosina kannattavaa.”
Mitä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat käytännössä?
”Esimerkiksi organisaation muuttamista niin, että tekemistä keskitetään ja tehokkuus paranee. Neuvottelut ovat osa mediakonserni Keskisuomalaisen tehostamisohjelmaa.”
Henkilöstölleen yhtiö on tiedottanut, että uutismedian mediamyynnin laskun lisäksi neuvotteluiden taustalla ovat painettujen lehtien valmistuksen kulujen nousu sekä lukijoiden ja ilmoittajien voimakas siirtymä digitaalisiin tuotteisiin, joka edellyttää digitaalisiin tuotteisiin panostamista.
Etelä-Suomen Media on viime vuosina käynyt muutosneuvotteluja tiheästi. Edelliset muutosneuvottelut olivat marraskuussa 2023.
Silloisista neuvotteluista seurasi muun muassa se, että Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien, Länsiväylän ja Loviisan Sanomien printin ilmestymiskerrat vähenivät kahdesta yhteen viikossa ja Uusimaa muuttui kuusipäiväiseksi, kun yhtiö luopui sen sunnuntaisesta ilmaisnumerosta. Yhtiö myös irtisanoi itäisen Uudenmaan yhteistoimituksesta kolme journalistia.
Karri Kannala, onko nyt alkavien muutosneuvottelujen kohteena samoja toimituksia ja lehtiä kuin edellisissä muutosneuvotteluissa?
”Itäisen Uudenmaan yhteistoimitus on nyt rajattu irtisanomisten piiristä pois siksi, että siellä on ollut paljon muutoksia edellisillä kerroilla. Tilanne on haluttu rauhoittaa.”
Millaisia myönteisempiä keinoja teillä on yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseksi kuin jatkuvat muutosneuvottelut?
”Meidän pitää saada digitaaliset tuotot kasvamaan. Elokuussa digitaalisen ulkomainonnan inframme laajeni Helsingissä merkittävästi, kun käyttöön saatiin ensimmäiset suurnäytöt Keskisuomalaisen kaikkiaan 230 uudesta digitaalisen mainonnan näytöstä. Sieltä pitäisi alkaa tulla lisätuottoja. Digitaalinen mediamyynti kasvaa, ja Länsiväylässä lanseerattiin vuodenvaihteessa uusi toimintamalli, jossa kaupunkilehti muuttui verkossa maksulliseksi. Kaikki nämä ovat keinoja, joilla tulovirtaa voidaan kasvattaa ja kannattavuutta parantaa.”
Samaan aikaan painetun printtiuutismedian ilmoitusmyynnin lasku on Kannalan mukaan ennakoitua voimakkaampaa.
”Siksi kasvavat digitaaliset tuotot eivät vielä riitä korvaamaan printtimainonnan myynnin laskua.”
Miten arvelet taas yksien muutosneuvottelujen vaikuttavan työntekijöiden jaksamiseen ja työilmapiirin?
”Muutosneuvottelut ovat aina valitettavia. Toisaalta jos ei tällaisessa tilanteessa ole kykyä uudistua, tulevaisuus voi näyttää entistä haastavammalta. Tiedän, että henkilöstö on joutunut kokemaan monet muutosneuvottelut, mutta henkilöstökyselyjen tulokset ovat olleet vuosittain hyvällä tasolla. Muutos on ollut tällä alalla viime vuosina pysyvä olotila.”
Etelä-Suomen Median pääluottamushenkilö Petri Lyy ei halunnut kommentoida vasta alkamassa olleita neuvotteluja.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena