Ismo Puljujärvi, 27, aloitti toukokuussa ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan Iltalehden viihdetoimittajana. Se tuntui hienolta, sillä Haaga-Helian journalismiopintojen alkaessa vuonna 2015 tilanne näytti huolestuttavalta.
”Tervetuliaismaljaa nostaessa yksi opettaja heitti, että tällä alalla vakipaikat ovat kiven alla. Olemme nauraneet opiskelukaverien kanssa, että kunnon boomer-aloitus”, Puljujärvi sanoo.
Vaikka nollatunti- ja pätkäsopimukset ovat tuntuneet vakituista työpaikkaa todennäköisemmiltä, vuonna 2018 valmistunut Puljujärvi on aina ajatellut asioiden järjestyvän jollain tapaa.
”Täytyy uskaltaa luottaa omiin siipiin tällä alalla.”
Puljujärvi ei ole ainoa, jolle on viime kuukausina auennut vakipaikka. Iltalehti on hakenut kesän ja syksyn aikana vakituiseen työsuhteeseen ainakin seitsemää journalistia. Lehdessä on auki myös määräaikaisuuksia.
Elokuun lopussa Iltalehti kertoi käynnistävänsä tutkivan journalismin koulutusohjelman, johon valitaan viisi määräaikaista journalistia.
Useampia journalisteja ovat kertoneet palkkaavansa Iltalehden lisäksi muun muassa Ilta-Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Kaleva Media, Alfa-tv ja Hufvudstadsbladet.
Irtisanomisiin tai lomautuksiin tähtääviä yt-neuvotteluja ei sen sijaan ollut syyskuun alussa käynnissä toimituksissa lainkaan. HBL käy yt-neuvotteluja, jotka koskevat muutoksia tehtävissä ja työehdoissa.
Edellisen kerran irtisanomis- tai lomautusneuvotteluita käytiin maaliskuussa, tuolloin Kaleva Mediassa, Sanoman maakunta- ja paikallislehdissä sekä Etelä-Suomen Mediassa.
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen pitää tilannetta viime vuosien jatkuvien yt-neuvotteluiden jälkeen poikkeuksellisena.
”Toivottavasti kyse on alan elpymisestä. Toimituksiin ei juuri ole palkattu uutta väkeä viime vuosina. On hienoa, että nyt niihin saadaan uusia ihmisiä ja myös uutta osaamista.”
Savolainen arvioi, että avointen paikkojen määrään on useita syitä, kuten mainonnan elpyminen koronan jälkeen, uusien toimintojen perustaminen ja sisältöjen kysynnän kasvu.
Iltalehden avoimien vakipaikkojen määrää selittää osin vaihtuvuus, osin päätös vahvistaa toimitusta uusilla journalisteilla, vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo.
”Kun korona alkaa helpottaa, ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Meiltä on siirtynyt ihmisiä muille työnantajille, mutta samaa on tapahtunut muissakin taloissa”, Kauppinen arvioi.
Kokonaan uusia paikkoja on avautunut muun muassa Viihde-, Iltalehti Plus- ja asumisen toimituksiin.
Iltalehti uskaltaa rekrytoida, koska sen taloustilanne on hyvä. Kauppisen mukaan mediamyynti on alkanut vetää ja tilausmaksullinen Plus-palvelu on kiinnostanut yleisöä odotuksia paremmin.
”Tavoitteena on, että kolmen–neljän vuoden päästä olisimme tilaajamäärällä mitattuna Suomen suurin digitaalinen journalistinen tuote”, Kauppinen linjaa.
Ykköseksi ei pääse vain yhtä juttutyyppiä takomalla, Kauppinen korostaa. Siksi lehteen tarvitaan monipuolisesti tekijöitä lifestyle-toimittajista tutkiviin.
Tutkivan journalismin koulutusohjelmaan valittujen työpaikat ovat määräaikaisia, mutta tavoitteena on, että mahdollisimman moni jatkaisi työtään Iltalehdessä.
”Emme me halua muille taloille talentteja kouluttaa”, Kauppinen sanoo.
Kaleva Media palkkaa päätoimittajan uudelle radiokanavalle ja tuottajan uudelle luontoaiheiselle digimedialle. Kalevan toimitukseen palkataan digivisualisti ja datajournalismiin erikoistunut monimediatoimittaja.
Suunta on toinen kuin maaliskuussa, jolloin yhtiön toimituksista irtisanottiin journalisteja.
”Haluamme panostaa digitaaliseen journalismiin. Toivottavasti se tuo myös sitä viestiä, että toimituksellisia työpaikkoja avautuu muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle”, Kaleva Median sisältöliiketoiminnan johtaja Niiles Nousuniemi sanoo.
Ilkka-Pohjalainen etsi elokuussa kahta vakituista ja kahta määräaikaista toimittajaa Seinäjoelle ja Vaasaan.
Myös Ilta–Sanomien ja Me Naisten toimitukseen on rekrytoitu useita journalisteja kevään ja kesän aikana. Elokuun lopussa lehdissä oli auki kerralla kymmenkunta paikkaa.
Ilta–Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti kertoi Journalistille tekstiviestitse, että paikkojen joukossa on sekä uusia tehtäviä että korvausrekrytointeja.
Alfa-tv:n toimitusjohtaja Hannu Haukka kertoo tv-kanavan etsivän uutistoimitukseensa noin kymmentä tekijää, muun muassa toimittajia, uutisankkureita sekä graafikoita ja editoijia. Rekrytoinnit ovat pääosin vielä kesken.
Hufvudstadsbladet kasvattaa toimitustaan neljällä vakituisella toimittajalla. Päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan yhtälö on yksinkertainen: uusin voimin voidaan tehdä enemmän ja parempaa journalismia, ja kasvattaa tilausmääriä.
”Kompaktissa toimituksessa neljällä uudella ihmisellä on iso merkitys”, Yläjärvi sanoo.
Yläjärvi uskoo, että eri toimitusten runsas avointen työpaikkojen määrä kertoo vakaammasta tilanteesta media-alalla.
”Ruotsinkieliselle journalismille Suomessa on äärimmäisen tärkeää, että on useampia työpaikkoja. Vaihtuvuus ja mahdollisuus hakea uusia tehtäviä edellyttävät, että meitä työnantajia on useampia, eikä Svenska Ylestä tule liian hallitseva. Se ei olisi Yleisradionkaan etu”, Yläjärvi sanoo.
”Meillä on ollut monta vaikeaa vuotta, eikä helppoa tule omaan jatkossakaan, varsinkaan vähemmistökieliselle medialle.”
Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut myös viestintäalalla. Esimerkiksi viestintäalan ammattilaisten järjestön ProComin kautta avoimista tehtävistä on ilmoitettu aiempaa vilkkaammin, toimitusjohtaja Elina Melgin kertoo.
Osa avoimista paikoista selittyy vaihtuvuudella, mutta osa on kokonaan uusia tehtäviä, Melgin arvioi. Lisäkäsiä on palkattu muun muassa viranomaisviestintään.
”Pandemia on osoittanut viestinnän arvon”, Melgin sanoo.
Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan myös kustannusalalle on tullut lisää työpaikkoja viime vuonna. Av-alan osaajista on kotimaisissa tuotannoissa peräti pulaa, kertoo Business Finlandin kesäkuussa julkaisema selvitys.
Ismo Puljujärvi on vielä työuransa alussa. Hän on työskennellyt aiemmin MTV Uutisissa, Demokraatissa ja harjoittelijana Source Creative -viestintätoimistossa.
Puljujärvi haki Iltalehteen, koska halusi nähdä, miten journalismia tehdään eri mediataloissa. Hän oli myös päättänyt, että haluaisi seuraavaksi työskennellä joko viihde- tai politiikan toimittajana. Viihdepuolelta tärppäsi ensin.
Paikan vakinaisuus vaikutti päätökseen hakea, mutta se ei ollut ainoa syy.
”Jos olisin halunnut pelkän vakipaikan, minun olisi kannattanut ryhtyä sairaanhoitajaksi. Siellä vakipaikka olisi taattu.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena