Journalistin työssä on aina tarvittu sosiaalisia taitoja, muutosvalmiutta, kriittisyyttä ja kykyä eettiseen ajatteluun. On epätodennäköistä, että tekoäly tai algoritmit pystyisivät täysin korvaamaan niitä.
Tämän vahvistaa toimituspäällikkö Elisa Miinintuoreessa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten tekemässään opinnäytetyössään Mihin toimittajia tarvitaan? Journalistien tulevaisuuden työelämätaidot (TAMK 2025).
Inhimillisyys työelämän keskeisenä taitona siis korostuu tulevaisuudessa, mutta puhuvatko toimitukset näistä työelämätaidoista riittävästi? Omien vahvuuksien tunteminen olisi välttämätöntä, jos journalistinen media haluaa olla olemassa myös tulevaisuudessa.
Väitän, että toimituksellisen työn tulevaisuuden johtaminen ei tarkoita enää lisää prosessien virtaviivaistamista. Sen sijaan se vaatii inhimillisten taitojen täsmällisempää hyödyntämistä.
Kurjistaminen ei johda kasvuun. Työntekijä innostuu, kun työnantajakin uskoo toimintansa merkitykseen. Innostunut työntekijä tuottaa sisältöä, joka innostaa ja sitouttaa vuorostaan yleisöä.
Journalistinen organisaatio, jossa korostuvat hallinnointi, vastuun välttely, epärealistiset odotukset tai osaoptimointi, ei innosta ketään. Luova työntekijä haluaa olla ylpeä työnantajastaan.
Inhimillisen tulevaisuusskenaarion olennaiset tekijät ovat lopulta ihan tuttuja. Työskenneltyäni 25 vuotta journalistien työelämän parissa voisin määritellä sellaisiksi esimerkiksi nämä kolme:
1. Yhteisö ja tekijä.Yritysten on kiireessäkin muistettava, että journalistisen työn ytimessä on aina ihminen: se lukija, näkijä tai kuulija, joka haluaa kuluttaa journalismia ja tekijä, jonka ideoista ja teoksista yleisö on valmis maksamaan. Tästä hyvä esimerkki on tammikuussa aloittanut Uusi Juttu, joka keräsi paljon tilaajia jo ennen lanseeraustaan. Toiminta-ajatus on ilmeisesti tekijöitä motivoiva ja työehdot kilpailukykyisiä, sillä Uusi Juttu houkutteli mukaan kokeneita journalisteja.
2. Kristallisoitunut viisaus. Perinteisissäkin mediaorganisaatioissa tuottavuus ja taloudellinen tulos syntyvät motivoituneen henkilöstön osaamisesta. Motivaatiota ja osaamista on kuitenkin osattava johtaa, kuten taloutta ja sisältöjäkin.
Oikein johdettu henkilöstö tuottaa innovaatioita. Motivointi voi käytännössä olla hyvin yksinkertaisia tekoja: järjestetään mahdollisuus tehdä vapaaehtoisesti osa-aikatyötä, opiskella tai annetaan journalistille aikaa seurata intuitiotaan.
Kysymys on toimituksen resurssien kohdentamisesta siten, että niistä saadaan paras hyöty irti. Hyöty ei tarkoita vain massaa, vaan sisältöä, joka puolestaan poikii jotain uutta.
3. Tulevaisuuden tekijät.Mitä alan työnantajat tarjoavat niille taitaville tekijöille, joiden pitäisi tulevaisuudessa tarjota kaikupohjaa koko demokratialle? Tämän päivän opiskelija päätyy usein kesätoimittajana jopa suoraan deskiin tekemään julkaisupäätöksiä. Silti kuukausipalkka saattaa jäädä noin 2 000 euroon, jos toimittajalla ei ole korkeakoulututkintoa tai pitkää alan työkokemusta. Kaikkea mahdollista datajournalismista pystyvideoihin ja soteaiheista ilmiöjuttuihin sujuvasti tekevälle määräaikaiselle työntekijälle ei välttämättä makseta edes 3 200 euron kuukausipalkkaa.
Nuorille tarjotaan liian usein vain satunnaisia tuntitöitä minimipalkalla, ilman mahdollisuutta parempiin ansioihin. Mahtaako se houkutella osaavia tekijöitä jäämään alalle? Uutta kasvuakin pitää kultivoida ja johtaa, eli siihen pitää investoida.
Tulevaisuuden journalistin tärkeimmät taidot, kuten sosiaalisuus ja eettisyys, ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Niiden ylläpitäminen vaatii aikaa ja palautumista. Jatkuvassa epävarmuudessa ne eivät kukoista.

Uusimmassa lehdessä
- Pitääkö journalismin valita puolensa, jotta maailma pelastuisi? Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kysyi itseään viisaammilta.
- Marjaana Varmavuori haluaa saada ihmiset saman pöydän ääreen
- Paikallisen median pitää vaalia paikallista keskustelua
- Jobbet som lokalreporter gav otippat socialt trumfkort