Kieli

Mies kuoli poliisin luotiin

Sanajärjestysvalinta tähdentää sitä, kumpi on jutun keskiössä ja kumman näkökulmasta tapahtunutta tarkastellaan: ampujan vai ammutun, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Poliisi ampuu miehen hengiltä. Millaisia mahdollisuuksia toimittajalla on kertoa tällaisesta traagisesta tapahtumasta? Miten asian ilmaisisi ytimekkäästi otsikossa?

Periaatteessa mahdollisuuksia on monia, esimerkiksi tällaisia: Poliisi ampui miehen kuoliaaksi. Poliisia uhannut mies ammuttiin kuoliaaksi pidätystilanteessa. Ammuttu kuoli poliisioperaatiossa. Poliisi aiheutti miehen kuoleman ampumalla. Poliisin luoti aiheutti miehen kuoleman. Poliisin ampuma mies menetti henkensä.

Kyse on ensinnäkin sananvalinnoista. Ampumisessa on eri poljento kuin tappamisessa, kuolemisessa on eri vivahde kuin henkensä menettämisessä.

Toiseksi kyse on siitä, mihin järjestykseen sanoja lauseissa asetellaan. Merkitysten tulkinnan kannalta olennaista on esimerkiksi se, esitetäänkö ”poliisi” lauseen alussa toimijana vai nostetaanko alkuun ”mies”. Yleensä lauseen alkuun tuodaan tutuksi oletettu asia ja uusi asia kuuluu lauseen loppuun.

Sanajärjestysvalinta tähdentää sitä, kumpi on jutun keskiössä ja kumman näkökulmasta tapahtunutta tarkastellaan: ampujan vai ammutun. Lause ”Poliisi ampui miehen” kuvaa todellisuutta, jossa poliisi on aktiivinen toimija ja mies konkreettisen toiminnan eli ampumisen kohde. Muoto ”miehen” kertoo jo senkin, että ampuminen johti kuolemaan (vrt. ”miestä”).

Miksi tällaista todentuntuista lausetta ei tapahtumaa uutisoitaessa kuitenkaan juuri käytetty? Valinta olisi saattanut luoda vaikutelmaa poliisista aggressiivisena toimijana, jonka liipaisinsormi on herkkä.

Monissa jutuissa päädyttiinkin valintaan ”Mies kuoli poliisin luotiin”. Kaikenkarvaisista journalistista yhteyksistä tuttu ilmaus ”mies” nostettiin keskiöön poliisin ja ampumisen asemesta. Kuoleman aiheutti – luoti, joka sattui.