Virkamies on uusi rötösherra

Mikään ei yhdistä yhtä tehokkaasti kuin yhteinen vihollinen. On äärimmäisen helppo erehtyä ajattelemaan, että viholliseni vihollisen täytyy olla ystäväni. Siksi yhteisten vihollisten osoittaminen on meille äänestäjille suunnatun poliittisen retoriikan kulmakiviä.

SMP vaati vuoden 1983 vaaleissa rötösherroja kuriin. Osaltaan tämä vaatimus oli ihan oikeutettu. Suomessa oli korruptiota ja siihen piti puuttua. ”Rötösherra” alkoi kuitenkin elää omaa elämäänsä ja muuttui yleiseksi sloganiksi, jonka käyttäminen mahdollisti sen osoittamisen, että on tukevasti hyvän puolella pahaa vastaan. Rötösherrasta tuli populistinen termi. SMP osoitti olevansa kansan kanssa samalla puolella roistoja vastaan ja sai vaaleissa suurvoiton.

Rötösherroista tai ihan vain ”herroista” puhuminen on kuitenkin kaiken aikaa vaikeampaa. Poliitikot ja puolueet käyttävät huomatta-van paljon vaivaa kansanomaisuutensa todistelemiseen. On talkoita, on kansanmiehiä, on kiertelyä turuilla ja toreilla. Ja monilla on myös sitä painolastia, että tajuaa itse kuuluvansa päättävään eliittiin, joten herroista puhuminen ei tunnu mielekkäältä. Tämä on ongelma, koska jostain se kuriin laitettava vihulainen olisi löydettävä.

Ei ole ihme, että vuoden 2015 vaaleissa vaaditaan useammankin puolueen suulla kuriin virkamiehiä. On turhaa byrokratiaa, on sääntelynpurkutalkoita, on byroslaviaa ja sääntö-Suomea. Media on saatu valjastettua vahvasti saman reen eteen. Kaikesta sääntelystä on syksyn ja talven ajan päässyt valittamaan näkyvästi. Alkaen siitä, että kalakauppias on joutunut rekisteröimään peräkärrynsä ja ilmoittamaan maksamansa palkat verottajalle. Tai siitä, ettei uhkapelejä saa markkinoida ratkaisuna rahaongelmiin. Tai mikä nyt ikinä tulee mieleen. Palstatilaa virkamiehistä valittamiselle kyllä riittää.

Tälläkin kertaa pohjalla on ihan järkevä huoli. Kaikessa lainsäädännössä ja sen soveltamisessa on aina ongelmia, joista pitää puhua julkisesti ja joiden ratkaiseminen on kansanedustajien työtä. Kuitenkin jo nyt, vaikka vaaleihin on vielä aikaa, aivan kaikki sääntely tuntuu jo olevan turhaa byrokratiaa, jota roistomainen virkamies keksii pelkästään kiusatakseen meitä tavallisia ihmisiä. Järkevä huoli on muuttunut populismiksi.

Meillä tavallisilla ihmisillä ja herroilla on kuitenkin taas yhteinen vihollinen, uusi rötösherra. Ja kun meillä kerran on yhteinen vihollinen, niin emmeköhän me sitten vaaleissa ole ystäviä.

janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.