Maakuntalehtien työntekijät kokivat korona-ajan etätöiden sujuneen pääosin hyvin. Uudet sähköiset viestintävälineet toivat silti mukanaan myös ongelmia.
Näin kertoo Topias Peltonen lokakuussa julkaistussa maisterintutkielmassaan. Jyväskylän yliopistolle laadittu tutkielma käsittelee toimittajien kokemuksia korona-ajan hajautetussa työympäristössä. Peltonen tunnetaan muun muassa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtajana.
Tutkielman aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat maakuntalehtien toimitusten toimittajia tai esihenkilöitä. Aineistoa eriteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Aineisto on rajallinen eikä edusta koko ammattikunnan mielipiteitä. Silti Peltosen tutkielma on arvokas. Se valaisee etätyön haasteita ja mahdollisuuksia.
Kun korona iski Suomeen, toimitusten piti oppia nopeasti käyttämään uusia sähköisiä työvälineitä. Kesti hetken ennen kuin sopivat käytännöt löydettiin, mutta pian esimerkiksi viestiryhmät osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi toimitusprosessissa.
Haastatteluissa toimittajat kertoivat etätyön lisänneen työrauhaa ja tehostaneen kirjoittamista. Esihenkilöilläkään ei ollut valittamista toimittajien työtehosta. Toisin kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, Peltosen haastatteluissa ei myöskään valitettu teknisistä ongelmista. Se kertonee suomalaisten tietoteknisestä osaamisesta ja nettiyhteyksien laadusta.
Etäviestinnällä oli varjopuoliakin. Monet kiireelliset asiat olisi ollut nopeampaa hoitaa kasvokkain. Puutteeksi koettiin myös se, miten vaikeaa kollegoilta oli hakea ideointiapua ja neuvoja. Samoin huumorin viljeleminen etänä oli hankalaa, ja kaikenlaiset yritykset rakentaa työyhteisöllisyyttä koettiin kiusallisiksi.
Esihenkilöiden työ kärsi hieman kasvokkaisen kohtaamisen puutteesta. Viestintäteknologioiden avulla ei voi kunnolla välittää kehonkieltä, joten esihenkilön on vaikeaa tulkita työntekijöiden mielialoja tai sitä, kuinka työt oikeasti luistavat.
Kaikki haastatellut asemasta riippumatta olivat sitä mieltä, että etätyöhön siirtyminen tapahtui sujuvasti. Rivitoimittajat toivoivat voivansa tehdä jatkossa noin puolet työpäivistä etänä.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti