”Raviurheilu on hyvin miehinen ja vanhoillinen urheilulaji. Siksi arvostan sitä, että haastateltavat ovat valmiita avaamaan minulle oman elämänsä ja kotinsa. Juttukeikat ovat minulle hirvittävän tärkeitä”, kertoo vuodesta 2014 raviurheilusta kirjoittanut Hevosurheilun toimittaja Ada Pykäläniemi.
”Keikoille valmistaudun aina hyvin. Olen tutkinut hevosen sukutaulun ja aiemmin tehdyt jutut, kysynyt kollegoilta mahdollisia muistoja sekä tietysti googlannut. Raviurheilusta kirjoittaessa hevonen on kaiken keskiössä. Se on se, joka urheilee, mutta koska se ei osaa ihmisten kieltä, jonkun pitää välittää sen kokemuksia.
Olin useamman vuoden meidän Vermo-vastaava: olin joka keskiviikko ja mahdolliset lauantait raveissa, ja tein STT:n myös raviuutiset.
Ravivedonlyönnin en anna vaikuttaa työhöni koskaan. Pelaaminen on silti oleellinen osa raviurheilua: ilman pelaamista ei ole raveja, ja ilman hevosia ei ole raveja, eikä pelaamista. Ne muodostavat pyhän kolmiyhteyden.
Suuri yleisö ei tiedä, miten suurta huolta hevosista pidetään. Se surettaa minua journalistina. Montaa hevosta hoidetaan ja huolletaan enemmän kuin Tero Pitkämäkeä.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena