Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että ”väkivaltaiset” irtisanomiset ovat Ylelle määrätyn talouskuurin sanelema pakko.
Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että Ylen yt-kierrokset tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa. Viime viikolla saatiin päätökseen Ylen Tuotanto ja Design -osaston yt-neuvottelut, joiden seurauksena talosta irtisanotaan 63 työntekijää.
Perjantaina 3. helmikuuta Yle ilmoitti yt-neuvotteluista Julkaisut- ja Tuotannot -yksikössä.
Yt-kierre on Kivisen mukaan seurausta sekä Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä että Arto Satosen (kok.) työryhmän mietinnössä määrätystä ulkoisten ostojen määrän lisäämisestä.
Kivinen ynnää Journalistille, että Ylen kustannuksista noin puolet ovat ”panostuksia henkilöstöön”.
”Henkilöstövaikutuksia on siksi nyt mahdoton ohittaa. Olisimme halunneet uudistaa Yleä verkkaisemmin ja vakaammin kohti osto-organisaatiota, kuten maailmalla on muuallakin tehty, ilman väkivaltaisia leikkauksia.”
Yt-ilmoituksia on luvassa jatkossakin, Kivinen vihjaa.
”Oikeudenmukaisuuden ja tehostamisen nimissä on katsottava, että jokaisessa yksikössä tehdään oikeita asioita. Kaikki isot alueet on perattava läpi.”
Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski moitti jo loppuvuodesta Journalistissa työnantajaansa siitä, että Yle leikkaa enemmän kuin siltä edellytetään. Ulkoisia ostoja tulee lisätä noin 30 – 35 prosenttia, mutta vasta vuoteen 2022 mennessä.
”Valitettavasti tuo pelkoni toteutuu”, Saarikoski sanoo nyt.
”Me luottamusmiehet edellytimme, että vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudet selvitetään päättyneissä neuvotteluissa mahdollisimman pitkältä ajalta. 35 työpaikkaa säästyi näin, mutta sitä tietä olisi voinut kulkea pitemmällekin.”
Kivisen mukaan leikkaukset oli saatava liikkeelle heti.
”Matkalla vuoteen 2022 hallintoneuvosto tulee tarkkailemaan joka vuosi, miten hyvin ollaan menossa tavoitteita kohti.”
Satosen työryhmä piti muistiossaan tärkeänä, että Yle toimii ohjelmatilauksissaan vastuullisesti.
Muistiotekstin mukaan Ylen tulee kilpailuttaessaan tuotantoja valvoa, että niissä noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja pelisääntöjä. Ylen tulee valvoa, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia.
Pitääkö Yle siis huolen, että palkat maksetaan tessin mukaan?
”Ei verovaroilla toimiva yhtiö voi teettää työtä muuten kuin asettamalla standardin erittäin korkealle, mitä tulee läpinäkyvyyteen, tasapuolisuuteen ja jopa alueellisiin näkökohtiin. Se on itsestään selvää”, Lauri Kivinen sanoo.
Kivinen kuitenkin linjaa, että vastuu palkkojen määräytymisestä ”on työllistävässä yhtiössä”.
Maksetaanko palkat Ylen tilaamissa tuotannoissa tessin mukaan?
”On vaikea noukkia yksittäistä kriteeriä, kuten työsopimusrakenne, jolla erilaiset kumppanit toimivat. Pitää katsoa kokonaisuutta. Meillä on suuri joukko kriteerejä, joita hankinnassa noudatetaan. Emme esimerkiksi halua hankintojen keskittyvän liian harvoihin yhtiöihin. Syntyy alihankintaketjuja, syntyy freelancereita, syntyy keikkatyöntekijöitä, erilaisia työn muotoja. Mielellään näkisimme, että tuotannot mahdollisuuksien mukaan tehdään kotimaassa.”
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että Satosen työryhmän erityisenä tavoitteena oli tukea alan toimintaedellytyksiä Suomessa.
”Ylen tulee sekä tukea tuotantoyhtiökentän kasvua Suomessa että huolehtia siitä, että tuotantoyhtiöissä noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä on parlamentaari-sesti päätetty tavoite siitä, miten näitä verovaroja tulee Suomessa käyttää. Ylen tulee valvoa sitä, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia, mutta myös lopettaa ostot määräajaksi, mikäli näin ei ole.”
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti