Toimittajien pitäisi haastatella myös ihmisiä, jotka tajuavat miksi terroritoimintaan osallistutaan, sanoo tutkija Leena Malkki.
Puhelin soi heti, kun uutinen Brysselin lentokentän räjähdyksistä tuli. Terrorismitutkija Leena Malkki oli hakemassa kokouspullia. Yhden haastattelun hän hoiti saman tien. Koko tunnin kokouksen ajan puhelin pomppi kärsimättömänä pöydällä
”Alkuiltapäivästä piti lähteä Pasilaan. Puhelin soi niin paljon, etten meinannut saada edes taksia soitettua.”
Heti käynnistyvä uutismyllytys on kasvanut isku iskulta, eikä se auta terroritekojen laittamista mittasuhteisiin, Malkki sanoo.
Toisaalta – mitä enemmän lähetysminuutteja, sitä enemmän aikaa hahmottaa asiaa laajemmin. Juuri taustoitus on terrorismi-uutisoinnissa tärkeää, tutkija sanoo.
Siinä journalismi on viime vuosina kehittynyt. Löytyy asiaan erikoistuneita toimittajia ja tutkivaa journalismia. Jutut ovat näkökulmiltaan aiempaa monipuolisempia.
Parannettavaa Malkki löytää siitä, miten kertoa väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisystä. Siitä uutisointi on hänen mielestään hymistelyä. Puhumaan pääsevät viranomaiset ja silloin tällöin vähemmistön edustaja.
Tutkijan näkökulmasta olisi kuultava niitä, jotka tajuavat miksi joku päätyy terroristiksi. Hyvänä esimerkkinä Malkki mainitsee Ylen haastatteleman nuoren, jonka kavereita oli lähtenyt vierastaistelijoiksi Irakiin ja Syyriaan.
Myös kielen kanssa on hyvä olla tarkkana. Brysselin iskujen kohdalla Malkki kiinnitti huomiota. ”Isku Euroopan sydämeen”-tyyppisiin otsikoihin ja puheeseen siitä, että isku kyseenalaistaisi eurooppalaiset arvot.
”Media voi valinnoillaan estää terroristien viestin läpimenemistä sellaisena kuin iskujen tekijät sitä toivovat”, hän sanoo.
Medialla on suuri vastuu iskujen selittäjänä. Selitysten myötä muokkautuvat myös kauaskantoisemmat kerrannaisvaikutukset, Malkki muistuttaa.
”Olisi mahdollista sanoa myös, että on tapahtunut rikos, jonka tekijöillä oli poliittisia päämääriä, mutta tämä ei ole tapa, jolla länsimaisessa yhteiskunnassa vaikutetaan päätöksentekoon.”
Malkin mielestä tutkijalla on roolinsa journalismissa heti ensimmäisistä uutisista lähtien, vaikka hän voisi aluksi vain muistuttaa siitä, mitä todella tiedetään.
Tieto auttaa nousemaan ensijärkytyksen yläpuolelle. Se on yksi syy sille, miksi tutkija Leena Malkki on huomannut rauhoittavansa yleisöä, sanoi hän mitä tahansa.
Toinen syy on, että hän on itse hyvin rauhallinen.
Terrorisminkin Malkki valitsi aiheekseen, koska halusi tutkia ”jotain kontroverttia akateemisella viileydellä”.
”Olen haastatellut terroritoimintaan osallistuneita, ja sieltä löytyy aina ihminen taustalta. Jostakin voi olla pelottavaa, ettei löydy mitään, joka erottaisi itseä heistä. Minulle se on ennen kaikkea rauhoittavaa.”
Leena Malkki
Terrorismitutkija ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja. VTT, FM.
Tutkinut erityisesti terrorismia länsimaissa, terrorismin torjuntaa Suomessa sekä koulu-surmia.
Toivoo toimittajien kiinnostuvan seuraavaksi siitä, mitä kaikkea väitetään välttämättömäksi terrorismin torjunnan takia.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena