Työttömyysturvalain muuttuminen on hämmentänyt freelancetoimittajia. Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas kertoo, mitä TE-toimistossa kannattaa sanoa ja mitä ei.
Vuodenvaihteesta alkaen kaikki freelancetoimittajat on luokiteltu työ- ja elinkeinotoimistossa yrittäjiksi. Aiemmin heistä osa katsottiin omassa työssään työllistyviksi.
Lakimuutoksella ei ole merkitystä työttömyysturvan kannalta. Journalistiliiton freelanceasioihin erikoistunut lakimies Jussi Salokangas vakuuttaa, että freelancetoimittajien työttömyysturvan heikkenemisestä ei ole huolta. Freelancetoimittajien asema pysyy uuden lain aikana yhtä hyvänä tai huonona kuin se on tähänkin saakka ollut.
Oleellista on sama kysymys kuin tähänkin saakka: katsooko TE-toimisto työn päätoimiseksi vai ei. Jos työ tulkitaan päätoimiseksi, oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole.
Salokangas sanoo, että kaikki TE-toimistot eivät ole tulkinneet vanhaa lakia oikein. Todennäköistä on, että uudenkin lain tulkinnassa syntyy villejä lakiin perustumattomia käytäntöjä.
”Olemme ohjeistaneet jäseniämme, etteivät kutsu itseään työvoimatoimistossa freelancereiksi. Se johtaa helposti tulkintaan, että on päätoiminen yrittäjä. Tämä ei sinänsä perustu mihinkään. TE-toimiston pitäisi arvioida työn määrää eli sitä onko hakija päätoiminen.”
Mitä TE-toimistossa sitten kannattaa sanoa, jos haluaa saada soviteltua päivärahaa, vaikka saisikin ajoittain töitä? Journalistiliiton ohjeistus on, että ensimmäisessä haastattelussa ei pidä sanoa tekevänsä mitään edes sivutoimisesti.
”Jos sanoo tekevänsä keikkoja, se tulkitaan herkästi päätoimiseksi työksi. Pitää sanoa olevansa nyt työtön ja etsivänsä työsuhteista kokoaikatyötä. Piste. Voi sanoa, että tulevaisuudessa on jokin mahdollisuus, että tulee saamaan sivutoimista keikkaa. Ongelmia ei tule, jos alkaa työttömyyden aikana pikkuhiljaa työllistyä”, Salokangas sanoo.
”Jos taas täräyttää heti olevansa freelancer, jolla on jonkin verran toimeksiantoja, katsotaan helposti päätoimiseksi.”
Jos tulee mielestään väärin perustein katsotuksi päätoimiseksi yrittäjäksi, on oleellista ottaa yhteys päätöksen tehneeseen virkailijaan ja selittää, miksi päätös on väärä.
”Päätöksestä voi myös valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen jälkeen vakuutusoikeuteen, mutta harvemmin valituskierros johtaa toisenlaiseen lopputulokseen”, Salokangas sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena