Murtamaton lähdesuoja

Sananvapauslainsäädännön asiantuntijan Päivi Korpisaaren mielestä lähdesuojalakiin voisi lisätä punnintasäännöksen, joka muistuttaisi ihmisoikeustuomioistuimen harkintakriteereistä.

Kun syyttäjä vaatii, että oikeus purkaa toimittajan lähdesuojan, oikeuden on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lähdesuojaa koskeva oikeuskäytäntö. Lähdesuojan murtamisen pitää olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämin tavoin välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

”Lakia ei pidä tulkita kirjaimellisesti, niin että lähdesuoja murretaan aina, kun lainmukaiset edellytykset täyttyvät”, Korpisaari sanoo.

Kysymys on kohta ajankohtainen Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjät vaativat MTV:n Pekka Lehtistä ja Suomen Kuvalehden Pekka Anttilaa paljastamaan, mistä nämä saivat tietää, että autourheilija Mika Salo oli kirjattu KRP:n epäiltyjen rekisteriin.

Tuomioistuin voi määrätä todistajana kuultavan toimittajan paljastamaan lähteensä käsitellessään rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Lähdesuoja voidaan murtaa myös, jos epäillään, että tieto on annettu vastoin salassapitovelvollisuutta, jonka rikkominen on säädetty rangaistavaksi.

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään rikkoneen salassapitovelvollisuuttaan. Syyttäjien mukaan hän vuoti tiedon Lehtiselle ja Anttilalle.

Oikeuden pitää harkita, onko rikoksen tekijä mahdollista selvittää muilla keinoilla ja miten tarpeellisia lähteellä olevat tiedot rikoksen selvittämiseksi ovat.

Syyttäjä käyttää oikeudessa todisteena muun muassa Aarnion ja toimittajien tiivistä tekstiviestinvaihtoa ennen uutisten julkaisua.

”Tuomioistuimen tulee ottaa huomioon lähteen paljastamista koskevat vaikutukset myös laajemmin harkitsemalla, voiko lähdesuojan murtaminen vaikeuttaa journalistista tiedonhankintaa jatkossa”, Korpisaari sanoo.

”Lähdesuojan keskeisimpänä tarkoituksenaon poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun turvaaminen.”

Oikeuskäytäntöä lähdesuojasta on vähän. Lähdesuojaa ei murrettu Sonera-kirjaan liittyneessä oikeusjutussa 2004. Myöskään kansanedustaja Jyrki Kasvin ei 2010 tarvinnut paljastaa blogikirjoituksensa lähteitä tapauksessa, joka liittyi Helsingin Sanomien kunnianloukkausoikeudenkäyntiin.

Lähdesuoja on niin vahvasti säännelty, ettei sitä ole juuri yritettykään murtaa.

Esitutkintapöytäkirjat osoittavat, että Aarnio on ollut tiiviissä yhteydessä muihinkin kuin MTV:n ja Suomen Kuvalehden toimittajiin. Esimerkiksi Iltalehti ja Alibi ovat tehneet juttuja yhteistyössä Aarnion kanssa vielä siinä vaiheessa, kun Aarniota jo epäiltiin rikoksista.

Lisää aiheesta jutussa “Iso vatkaus”.