Julkisen sanan neuvoston langetusprosentti oli vuonna 2014 korkea. JSN huomautti etenkin puutteista virheiden korjaamisessa.
JSN antoi viime vuonna 38 huomautusta. Langettavien päätösten osuus, 40 prosenttia ratkaisuista, on 2000-luvun suurin. Kaikista vuosien 2004 – 2013 ratkaisuista langettavien osuus oli 27 prosenttia.
Vuonna 2013 neuvosto antoi 39 huomautusta, mutta ratkaistujen kanteluiden määrä oli 114, kun viime vuonna JSN käsitteli 96 tapausta. Keskimäärin JSN on 2000-luvulla antanut parikymmentä langettavaa vuodessa.
Neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen mukaan on silti mahdotonta sanoa, ovatko tiedotusvälineet rikkoneet Journalistin ohjeita kahtena viime vuonna aiempaa useammin. Ainakin osasyynä huomautusten yleistymiseen hän pitää sitä, että yleisö kantelee JSN:lle aiempaa herkemmin.
Myös kantelumäärän osalta viime vuosi oli ennätyksellinen. JSN sai 344 kantelua, joista osan se tosin ratkaisee vasta tänä vuonna.
Eniten JSN antoi huomautuksia puutteista virheiden korjauksessa.
”Ihmettelemme neuvostossa toistuvasti sitä, miksi joissakin toimituksissa suhtaudutaan hyvin nihkeästi oikaisupyyntöihin”, Uimonen sanoo.
Hän toivoo toimittajien sisäistävän ajatuksen, että virheen rehti korjaus vahvistaa median uskottavuutta.
”Yleisön joukossa on aina ihmisiä, jotka huomaavat virheen ja sen, jos sitä ei korjata. Kuka luottaa välineeseen, joka jättää yleisön väärän tiedon varaan?”
Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä ei usko, että toimittajat tarkoituksella rikkoisivat oikaisukäytäntöjä.
”Jotta oikaisu saadaan digitaalisessa mediassa nopeasti julki, pitää usein toisen kuin alkuperäisen jutun tekijän huolehtia oikaisusta. Tämä on haaste ainakin johtaville digitaalisille medioille.”
Iltalehti sai JSN:ltä viime vuonna kaksi huomautusta liittyen virheiden korjaamiseen. Kivelä korostaa, että molemmissa tapauksissa IL korjasi virheen. Toisessa tapauksessa lehti sai langettavan siitä, ettei se kertonut yleisölle virheestä ja sen korjauksesta. Toisessa tapauksessa IL taas ei aluksi ottanut oikaisupyyntöä vakavasti eikä pyrkinyt korjaamaan virhettään viipymättä.
Iltalehti sai vuonna 2014 medioista eniten JSN:n huomautuksia, yhteensä viisi. Kivelästä se ei silti ole kovin paljon, jos sen suhteuttaa IL:n verkkojuttujen määrään.
”Suomalaisista medioista vain Ilta-Sanomat on samaa volyymiluokkaa. Suhteessa julkaisumäärään kanteluiden tai langettavien määrä ei ole kasvanut, päinvastoin.”
Kuva: Opi perusasiat. JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet liian huonosti. ”Toimitukset toistavat samoja alkeellisia virheitä ylintä johtoa myöten.”
Virheen korjauksesta on aina kerrottava
- Virheiden puutteellinen korjaus etenkin verkkojutuissa on työllistänyt viime vuosina JSN:ää. Siksi neuvosto selvensi Journalistin ohjeita vuoden 2014 alussa.
- Nyt ohjeissa korostetaan, että ”verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen”. JSN myös lisäsi ohjeisiin, että korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena