Historia. Poimintoja vanhoista Journalisteista.
Turussa pidettiin syksyllä 1986 seminaari, joka käsitteli muun muassa saman vuoden keväällä tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tiedottamista ja uutisointia. Alustaessaan aiheesta ”Poliittinen päättäjä julkisuuden paineessa” pääministeri Kalevi Sorsa läksytti toimittajia.
”Sorsan alustuksesta tuli mieleen pääministerin parin vuoden takainen infokratia-puhe SDP:n Lahden puoluekokouksessa. Tshernobyl-seminaarissa Sorsa totesi, että uutta ja vanhaa ja ikituttua on vaikuttaminen taitolla, otsikoinnilla, kuvavalinnalla ja ingressillä. Uutta hänen mielestään on se, ettei alkuperäinen viesti tahdo enää päästä juttuun ollenkaan mukaan, kaikki on toimittajan tulkintaa”, kirjoitti toimittaja Eija Loueniva Sanomalehtimiehessä.
”Puheesta saatetaan irrottaa sana sieltä, toinen täältä, panna ne sitaatteihin ja täyttää välit toimittajan tulkinnoilla. Ja kääntäen: julkaistaan sitaatein varustettuna ’lausuntoja’, joita ei koskaan annettu. Toimittajan sana ei pidä, se ei ole miehen sana vanhassa suomalaisessa merkityksessä. On suorastaan jännittävää seurata, miten muuttuu aamulla annettu sanoma päivän mittaan – –.
Sorsa näki asioiden nykytilaan kaksi syytä: kilpailu ja kansainvälinen virtaus, jonka takana tosin myös on kilpailu. Pääministeri löysi asiassa myös alemmuuskompleksiakin ’kun ollaan jäljessä Ruotsin edistyneisyydestä’.
’Kun Ruotsissa evakuoitiin, hössötettiin ja annettiin perusteetta Suomea arvostelevia lausuntoja, niin mikä oli monen lehden reaktio: syvä paheksunta siitä, ettei Suomessa menetelty samalla tavalla’, Sorsa paheksui.”
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti