Syyrialaispojan kuvan julkaiseminen oli yksittäistapaus, sanovat suomalaislehtien kuvavastaavat.
Turkin rannikolla hukkuneen syyrialaispoika Aylan Kurdin kuva levisi pari viikkoa sitten suomalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa. Kuvan julkaisseiden suomalaismedioiden päätöstä voi pitää poikkeuksellisena. Lehdissä nähdään harvoin kuolleiden kuvia, joista vainaja on tunnistettavissa.
Muun muassa Iltalehti julkaisi Lähi-idän pakolaiskriisin symboliksi nousseen kuvan. Uutismedian julkaisupäällikkö Erkki Meriluoto sanoo, että sen kohdalla tehtiin poikkeus. Julkaiseminen ei tarkoita, että tunnistettavia kuvia kuolleista julkaistaisiin jatkossa helpommin.
Meriluoto kertoo Iltalehden julkaisemispäätöksen olleen monivaiheinen.
”Julkaisimme kuvan ensin nettilehdessämme siten, että poika oli pikselöity. Hänen ruumistaan ei näkynyt. Teimme normaalin toimintatavan mukaisen päätöksen, että ruumiskuvia ei näytetä.”
Kuvan symboliarvon kasvu sai Iltalehden toimituksen kuitenkin pian toisiin ajatuksiin.
”Päiväkokouksessa päätettiin keskustelun jälkeen julkaista kuva päivän lehdessä isona ja pikselöimättömänä. Kuvatekstissä tuotiin sitten esiin perustelut, miksi kuva julkaistiin.”
Helsingin Sanomien kuvatoimituksen esimies Markku Niskanen sanoo hänkin, että shokkikuvan julkaisemista edelsi monipolvinen keskustelu. HS julkaisi kuvan printtilehdessä pienikokoisena ja nettiversiossaan linkin taakse piilotettuna.
”Julkaisimme ensin kuvan, jossa viranomainen kantaa pojan ruumista. Seuraavana päivänä päädyimme laittamaan linkin taakse otoksen pojasta rantaviivassa. Meillä ei ole tapana julkaista näin rajuja kuvia. Oli oikein varoittaa lukijoitamme.”
Niskanen sanoo, että valituksia julkaisemispäätöksestä ei ole tullut.
”Lähtökohtaisesti meillä ei jatkossakaan julkaista tunnistettavia kuvia kuolleista. Olemme yleensä olleet varovaisia. Raakojen kuvien käyttö on kulttuurisidonnainen asia. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa julkaistaan väkivaltaisia kuvia suuremmin miettimättä. Silti meillekin tulee silloin tällöin kritiikkiä, että kuvamaailma on mennyt raadolliseksi.”
Turun Sanomien verkkolehdessä tunnistettavaa kuvaa hukkuneesta pojasta ei julkaistu.
”Kuvitimme uutisen ensiksi yleisluontoisella pakolaiskuvalla. Kun poika alkoi nousta koko kriisin symboliksi, vaihdoimme uutiseen kuvan, jossa viranomaiset kantavat hänen ruumistaan”, sanoo netistä vastaava TS:n kuvapäällikkö Riitta Salmi.
Päätös julkaisematta jättämisestä oli osa normaalia toimitusprosessia.
”Meillä on valokuvien käytöstä ohjeistus, ja noudatimme sitä. Myöhemmin verkkolehti kuvitti uutista koosteella ulkomaisten lehtien kansia ja lööppejä.”
Salmi sanoo, että shokkikuvien julkaisussa tulisi olla varovainen. Vastaavaa kuvaa suomalaisesta lapsesta ei ikimaailmassa julkaistaisi.
”Kyse on kaksinaismoralismistakin. Standardien pitäisi olla yhtenäiset, oli hän kuollut missä vain. Jos kuva nousee kriisin symboliksi, toki lukijaa kiinnostaa, millainen se kuva on. Mutta jos sosiaalinen media nostaa jonkin kuvan, pitääkö sen perässä juosta?”
Iltalehden Meriluoto näkee asian toisin. Hän sanoo kuvan shokeeranneen ihmisiä auttamaan.
”Lapissa asuva yrittäjä oli havahtunut tämän kuvan nähdessään. Hänellä on lomakyläasuntoja, ja hän ilmoitti että ne ovat nyt pakolaisten käytettävissä.”
Helsingin Sanomien Niskanen katsoo, että yleensä kuvalla hätkähdyttäminen ei ole tehokas keino herätellä toimimaan.
”Ihmiset saattavat torjua liian shokeeraavasti esitetyn asian. Se halutaan painaa sivuun.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena