Julkisen sanan neuvosto on antanut Suomen Kuvalehdelle langettavan ja Yle Uutisille vapauttavan päätöksen samanaikaista kuulemista koskevissa kanteluista. Molemmat kantelut liittyivät niin sanottuun Terrafame-vyyhtiin.
Kuva: Kai Sinervo
Molemmissa tapauksissa neuvosto pohti, toteutuiko niissä Journalistin ohjeiden 21. kohta. Sen mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvalle on varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo jutun yhteydessä.
Suomen Kuvalehden kohdalla neuvosto katsoi, ettei jutun julkaisemisella ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, joka olisi perustellut jutun julkaisemisen keskellä yötä ilman kritiikin kohteeksi joutuneen kommentteja. SK sai jutustaan langettavan.
Ylen jutun kohdalla pääministerille siitä aiheutuneen julkisuuden taas katsottiin olevan kielteistä, mutta ei ”erittäin kielteistä”. Lisäksi jutussa siteerattiin hänen Kansan Uutisille antamaansa kommenttia aiheesta. Yle sai jutustaan vapauttavan äänestyspäätöksen jälkeen. Äänet jakautuivat 11-1, lisäksi yksi äänesti tyhjää.
”Kokouksessa ratkaistiin vain kaksi kantelukokonaisuutta. Päätökset olivat vaikeita. Kokous oli kuitenkin sopuisa”, sanoi JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström neuvoston torstaina 23. helmikuuta pitämässä tiedotustilaisuudessa.
Grundström huomauttaa, että päätöksillä on periaatepäätöksen luonne. Hänen mukaansa neuvosto halusi muistuttaa journalisteja samanaikaisen kuulemisen periaatteista, joista verkkojulkaisujen aikana on saatettu lipsua.
JSN huomauttaa päätöksissä muun muassa siitä, että samanaikainen kuuleminen on ensisijainen suhteessa jälkikäteiseen kuulemiseen. Jälkikäteinen kuuleminen riittää vasta, jos samanaikainen kuuleminen ei ole ollut mahdollista.
JSN huomauttaa kuitenkin, ettei se määrittele yleisiä aikarajoja sille, kuinka kauan haastateltavaa tulisi tavoitella. Kielteiseen julkisuuteen joutuville ei pidä myöskään antaa mahdollisuutta viivyttää juttua samanaikaisen kuulemisen nojalla.
”En usko, että tämä ratkaisu lisää riskiä sille”, Grundström sanoi.
Suomen Kuvalehti julkaisi marraskuussa jutun, jossa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kerrottiin painostaneen Yleä Katera Steel -yhtiöstä tehdyn jutun takia. Jutun mukaan Ylen johto hyllytti kolme pääministerin jääviyttä koskenutta juttua ja perui keskusteluita sen jälkeen, kun tämä oli ollut yhteydessä toimitukseen. Lisäksi jutussa kerrottiin Pressiklubin juontajan Ruben Stillerin saamasta varoituksesta.
Suomen Kuvalehti julkaisi jutun aamuyöllä kello 3.36. Siihen pyydettiin kommenttia Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä sähköpostilla ja tekstiviestillä kahden maissa yöllä.
Jääskeläinen kertoi huomanneensa pyynnöt vasta herättyään neljän aikaan aamulla, kun juttu oli jo julki. Hän kommentoi tietoja Ylen verkkosivuilla, minkä jälkeen SK täydensi juttuaan.
Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa perusteli aamuöistä julkaisupäätösta jutun yhteiskunnallisella merkittävyydellä. Hänen mukaansa jutun tekeminen aloitettiin myöhään tiistai-iltana, ja se valmistui vasta aamuyöllä. Pernaan mukaan päätökseen ei vaikuttanut uutiskilpailu tai nopeuden vaatimus.
Neuvosto taas katsoi, ettei jutun julkaisemisella keskellä yötä ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, jonka nojalla samanaikaisen kuulemisen olisi voinut laiminlyödä.
JSN:n mielestä epäilyjä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta voi pitää erittäin vakavina, eikä pitänyt SK:n yöllisiä pyrkimyksiä samanaikaiseen kuulemiseen aitoina.
Yle Uutisista tehdyssä kantelussa oli puolestaan kyse siitä, saiko pääministeri Juha Sipilä (kesk.) riittävästi aikaa kommentoida hänet suututtanutta juttua. Juttu käsitteli Sipilän sukulaisten omistamaa Katera Steel -konepajaa ja sen valtionyhtiö Terrafamelta saamaa tilausta.
Sipilältä pyydettiin kommentteja juttuun sähköpostitse noin puolitoista tuntia ennen jutun julkaisua. Neuvosto katsoi, ettei jutusta aiheutunut julkisuus ollut erittäin kielteistä. Lisäksi tiedot oli kerrottu pääosin jo aiemmin. Sipilä oli kommentoinut aihetta aiemmin Kansan Uutisille, ja näitä kommentteja siteerattiin myös Ylen jutussa. Kyse ei ollut samanaikaisesta kuulemisesta, vaan tavallisesta haastattelusta.
Käsitellyt kantelut olivat yksityishenkilöiden tekemiä.
JSN:n on määrä päättää vielä kolmesta Terrafame-vyyhtiin tapauksesta. Kaikki päätökset koskevat Yleä.
Kahdesta päätöksestä neuvosto antaa ratkaisun. Toinen päätös koskee Katera Steel -juttuun tehtyjä korjauksia, toinen sitä, onko Yle rikkonut Journalistin ohjeita tai rajoittanut toimittajiensa sananvapautta.
Kolmantena päätöksenä neuvosto valmistelee lausumaa siitä, onko pääministeri rajoittanut Ylen tai sen toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen käsittelyssä. Asioita käsitellään seuraavassa kokouksessa 22. maaliskuuta. Niiden käsittelytavasta on käyty Grundströmin mukaan keskustelua, mutta sisällöistä vielä ei.
”Nämä ovat alan sisällä tilaisuuksia käydä läpi toimintaperiaatteita pohjia myöten”, Grundström sanoi.
Nyt käsitellyssä olleet jutut käynnistivät ”Ylegaten”, jonka myötä kaksi Ylen toimittajaa, Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski irtisanoutuivat joulukuussa tehtävistään. Journalisti kirjoitti aiheesta numerossa 1/2017.
Myöhemmin myös A-studion juontaja Susanne Päivärinta irtisanoutui ja Ruben Stiller ilmoitti siirtyvänsä Pressiklubin juontajan paikalta kevään jälkeen muihin tehtäviin.
Yle tiedotti tänään torstaina teettävänsä ulkopuolisen selvityksen journalistisesta päätöksenteostaan.
Lue myös:
- Etiikka: Onko puolitoista tuntia riittävästi? (Journalisti 1/2017)
- Päin terässeinää – mitä Ylessä oikein tapahtui? (Journalisti 1/2017)
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena