Journalistiliitto pyrkii etsimään keinoja toimintamenojen karsimiseksi vuonna 2026. Hallitus on käsittelyt liiton taloutta syyskuun seminaarikokouksessa ja lokakuun kokouksessa sekä tällä viikolla iltakoulussa. Käsittely jatkuu myös hallituksen marraskuun kokouksessa.
Hallituksen on määrä esitellä säästökeinoja ja ensi vuoden talousarvio Journalistiliiton valtuustolle 27. –28. marraskuuta pidettävässä kokouksessa. Valtuusto päättää liiton budjetista.
Kulukuurin taustalla on liiton tulojen lasku. Tuloja ovat pienentäneet erityisesti laskeva jäsenmäärä sekä pieneltä osaltaan Journalistin ilmoitustulojen vähentyminen.
”Alijäämä on kasvanut jo pitkään, eikä liiton taloutta ja toimintaa ole riittävästi tasapainotettu suhteessa vähenevään jäsenmäärään. Vastaavasti yleinen hintojen nousu on lisännyt kustannuksia”, puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.
Liitto on viime vuosina leikannut kulujaan merkittävästi esimerkiksi työttömyyskassafuusiolla vuonna 2021, vakuutusten kilpailuttamisella, ja liiton toimiston muutolla vuonna 2024.
Liitto rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuilla ja sijoitustoiminnan tuotoilla. Liitolla on noin 22 miljoonaan euron sijoitusomaisuus, jonka tuotoilla talouden alijäämää on paikattu. Viime vuonna alijäämä oli noin 939 000 euroa.
Sijoitusstrategiaa on tänä vuonna uudistettu. Tarkoituksena on riskinottoa hallitusti lisäämällä kasvattaa sijoitustuottoja. Tuotto-odotus on ollut tähän asti 3–4 prosenttia. Jatkossa sen olisi tarkoitus olla 4–5 prosenttia.
Varmavuoren mukaan liitto pyrkii myös etsimään uusia keinoja saada lisää tuloja. Hallitus on selvittämässä ulkopuolisen rahoituksen hankkimista. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi hakea työelämän kehittämiseen suunnattua EU-rahoitusta tai liiton uudistamiseen tähtäävää rahoitusta media-alalla toimivilta säätiöiltä.
”Se [säätiörahoitus] voi olla pieni osa ratkaisua. Meillä on myös tarve uudistaa ja kehittää liittoa ja jos kehittämiseen voidaan saada rahoitusta sitä kautta, niin sitä kannattaa pohtia”, Varmavuori sanoo.
Toinen keino on kasvattaa liiton pääomaa ja sen tuottoja myymällä kiinteää omaisuutta. Liitto omistaa huoneistoja Helsingissä sekä lomakiinteistön Saariselällä ja lomaosakkeen Vierumäellä. Hän korostaa, että päätöksiä asiasta ei ole tehty, vaan hallitus käy parhaillaan aiheesta keskustelua.
”Jos myymiseen päädytään, meidän täytyy miettiä hyvin tarkasti, milloin niitä kannattaa realisoida. Nyt pitää miettiä, kannattaako omistaa kiinteää omaisuutta, joka tuottaisi paremmin esimerkiksi osakkeisiin sijoitettuna. Tätä keskustelua me käymme ja se osa tätä keinovalikoimaa”, Varmavuori sanoo.
Eniten liiton tuloja määrittää kuitenkin jäsenten määrä. Asiasta on viime aikoina herätellyt keskustelua liiton jäsenhankintatyöryhmä. Jäsenhankinnassa tärkein strateginen keskustelu liittyy Varmavuoren mukaan Journalistiliiton jäsenten ammatilliseen identiteettiin ja media-alan työpaikkojen vähenemiseen. Viestijät ovat olleet liiton jäseniä jo vuosia. Varmavuoren mukaan liiton pitäisi päättää pitkän aikavälin strategiasta.
”Yritämmekö me hallitusti antaa jäsenmäärän laskea, että nykyinen identiteetti pysyisi jäsenkunnassa vai haluammeko lähteä kasvu-uralle?”
Viime keväänä Journalistiliiton puheenjohtajana aloittanut Marjaana Varmavuori korostaa, että liitto pyrkii kaikilla sopeutustoimilla välttämään tilanteen, joka voisi toteutua kaikkien pahimpien riskien realisoituessa.
”Oma suunnitelmani keväästä asti on ollut se, että luomme sopeuttamisohjelman. Se ei ole vain säästöohjelma, vaan meidän pitää miettiä kaikkia keinoja liiton talouden tasapainottamiseksi.”
Varmavuori muistuttaa, ettei liitolla ole akuuttia hätää talouden suhteen. Hän ei myöskään halua liiton joutuvan sellaiseen, vaan haluaa sopeuttaa hallitusti.
Pahin skenaario on, jos talouden alijäämä kasvaisi yli miljoonan ja samanaikaisesti sijoitukset eivät tuottaisi riittävästi alijäämän paikkaamiseksi. Silloin liiton pitäisi tehdä nopeita toimia. Ne kohdistuisivat tavalla tai toisella myös liiton toimiston henkilökuntaan ja vaikuttaisivat merkittävästi jäsenten saamiin palveluihin.
”Sitä emme halua, emme halua vetää kaikkea toimintaa nollaan. Helppoja keinoja isojen säästöjen tekemiseksi ei kuitenkaan ole.”
Varmavuori korostaa, että päätöksiä sopeuttamisohjelman sisällöstä ei ole tehty, vaan kyse on keinovalikoiman kartoittamisesta.
”Se täytyy olla priorisoituna ja mietittynä. Keinoja pitää olla laajalla rintamalla. Vain säästämällä emme pääse eteenpäin. Se on kurjistumisen tie. Pitää miettiä myös muita tapoja ja panostaa niihin”, Varmavuori sanoo.
Talousarviota käsitellään marraskuun lopulla liiton valtuuston kokouksessa Helsingissä.
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka