Alma Media jätti kotikonttoreiden ergonomian työntekijöiden huoleksi, vaikka laki edellyttää toista. “Tarjoamme työntekijöillemme valmennusta ja ohjeistusta.”

Iltalehti pyysi viime vuoden lopulla työntekijöitään allekirjoittamaan työsopimukseen liitettävän, toistaiseksi voimassa olevan etätyösopimuksen. Sopimuksessa todetaan, että etätöissä työntekijä huolehtii työergonomian ja -turvallisuuden järjestämisestä.

Työntekijän työturvallisuudesta ja -ergonomiasta huolehtiminen on lain mukaan kuitenkin työnantajan velvollisuus. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöille riittävän ergonomiset työvälineet.

Velvoite on voimassa myös etätyössä. Lain mukaan myös työntekijän on huolehdittava työturvallisuudestaan, mutta se ei vapauta työnantajaa tämän velvoitteista.

Iltalehden pääluottamushenkilön Marko-Oskari Lehtosen mukaan sama sopimus on käytössä koko Alma Mediassa. Toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta edelsi kaksi samansisältöistä määräaikaista sopimusta.

”Sopimuksista ei neuvoteltu, vaan sain tietää niistä työnantajalta sähköpostilla sen jälkeen, kun niistä oli viestitty esihenkilöille”, Lehtonen sanoo.

Alman etätyösopimus astui voimaan vuoden 2021 alusta. Sopimus koskee Suomessa tehtävää etätyötä, jota ei tehdä kokoaikaisesti.

Alkuvuodesta 2021 moni työntekijä, myös Marko-Oskari Lehtonen, kuitenkin teki pääsääntöisesti etätyötä.

Lehtosen mukaan työnantaja on perustellut etätyösopimuksen työergonomiaa ja -turvallisuutta koskevaa sanamuotoa sillä, että työntekijöillä on ollut myös etätyöaikana mahdollisuus tulla töihin työpaikalle, jossa ergonomia ja työturvallisuus on järjestetty. 

“Työnantajan linja on ollut, että kotiin ei osteta kalusteita”, Lehtonen sanoo. 

Alma Median henkilöstöjohtajan Virpi Juvosen mukaan vastuu ergonomiasta ja työturvallisuudesta on etätyössäkin “luonnollisesti” työnantajalla, mutta sopimuskohdalla on haluttu “varmistaa, että työntekijä tunnistaa roolinsa ergonomian ja työturvallisuuden toteuttajana etätyössä”.

”Luotamme siihen, että työntekijämme toimivat kaikissa olosuhteissa itsekin hyvinvoinnistaan vastuuta kantaen ja ovat halukkaita ja kykeneviä järjestämään etätyöskentelyolosuhteet työterveyden ja työturvallisuuden huomioivalla tavalla. Tämän tueksi tarjoamme työntekijöillemme ja esihenkilöille valmennusta ja ohjeistusta”, Juvonen sanoo sähköpostitse.

Juvosen mukaan työnantajalla ei ole velvoitetta eikä oikeuttakaan lähteä järjestelemään työntekijöiden etätyöpisteitä.

Journalistiliiton lakimies Tuomas Aalto sanoo, että työnantaja ei voi sopimuksella siirtää vastuutaan työturvallisuudesta ja -ergonomiasta työntekijälle. Käytännössä tulkinnat työturvallisuudesta ovat Aallon mukaan harvoin täysin yksiselitteisiä varsinkaan, jos työtä tehdään sekä toimistolla että etänä. 

”Silti niinkään ei voi ajatella, että jos työntekijöille mahdollisia työtiloja on kaksi, työnantaja voisi välttää työturvallisuusvastuunsa ja -velvoitteensa toisessa niistä”, Aalto sanoo.

Työnantaja ei voi vastata työntekijän valitseman etätyötilan turvallisuudesta, mutta asianmukaisten työvälineiden hankkimiselle sinne ei pitäisi olla mitään estettä, Aalto sanoo.

”Työnantajan velvoitteilta ei voi välttyä esimerkiksi siksi, että joku asia maksaa.”

Lue myös Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon kolumni: Etätyö voi nostaa tyytyväisyyttä ja tuottavuutta, mutta sopimisessa pitää olla tarkkana