Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein, kysyy Janne Zareff.
Vaalikoneita. Vaalitenttejä. Uutisia ehdokkaiden lapsuudesta, perheestä, harrastuksista ja tietenkin heidän ajamastaan politiikasta. Ja huipennuksena vaali-illan liveseurannat ja tuloslähetykset miljoonayleisölle.
Lopputulos: nykyinen, mielipidemittausten mukaan kansalaisten vahvasti arvostama presidentti valittiin odotetusti ensimmäisellä kierroksella.
Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein? Vaikuttaako presidentinvaalien lopputulos meidän kansalaisten elämään enemmän kuin monet, monet hallituksen hankkeet, jotka vaalikaudessa ehditään ajaa läpi?
Kun asiaa miettii, niin se, kenet vaaleissa valitaan, ei ole yhtä tärkeää kuin se, millaisia päätöksiä vaalien välissä tehdään.
Tietenkin vaalien tulos, etenkin eduskuntavaaleissa, määrittää mitä suurimmassa määrin sitä, mitä vaalien välissä tapahtuu. Vaalit ovat tärkeä osa edustuksellisen demokratian toimintaa. Niiden ei kuitenkaan pidä olla ainoa osa sitä.
Demokratian toimimisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se, mitä vaalien välissä tapahtuu, myös näkyy niissä vaaleissa. Siksi voidaan hyvin sanoa, että kansalaisina meidän on paljon tärkeämpää kiinnittää huomiomme poliitikkojen toimintaan vaalien välissä kuin vaalikampanjoiden ja vaalien aikana.
Näemmekö vielä presidentinvaaleja vastaavan riehan esimerkiksi sote-uudistuksesta, joka määrittää meidän terveydenhuoltomme tason hamaan tulevaisuuteen? Toki uudistuksen käänteitä on uutismediassa seurattu tarkasti ja asiantuntevasti.
Rutiiniseuranta, olipa se miten asiantuntevaa hyvänsä, ei kuitenkaan voi kiinnittää huomiotamme samalla tavalla kuin esimerkiksi presidentinvaalien ympärille rakennettu tiedon karnevaali.
Korostammeko liiaksi vaaleja? Tuskin monikaan ajattelee, että kansalaisten aktiivisuus kuuluu vain niihin. Pitäisikö mediataloissa alkaa suhtautua vaaleihin enemmän rutiiniuutisoitavana ilmiönä ja alkaa niiden sijaan ohjata resursseja niistä tapahtumista kertomiseen, jotka aidosti ja suoraan vaikuttavat meidän kaikkien elämään?
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena