Helsingin Sanomien vuonna 2017 julkaisemiin ja valmistelemiin juttuihin liittyvä niin sanottu Viestikoekeskus-tapaus ei ole vaikuttanut Puolustusvoimia käsittelevään journalismiin.
Näin arvioivat sanomalehti Keskisuomalaisen, Ylen, STT:n ja Iltalehden päätoimittajat. Journalisti kysyi heiltä Viestikoekeskus-tapauksen vaikutuksista elokuun puolivälissä.
”Viestikoekeskus, tiedustelu, on meille Jyväskylässä tuttu juttu, ja olemme uutisoineet siitä vuosien varrella paljon. Hesarin jutunteolla ja siitä seuranneella oikeusprosessilla ei ole meihin mitään vaikutusta”, Keskisuomalaisen Pekka Mervola sanoo.
Ylen uutisten ja urheilun vastaavan päätoimittajan Panu Pokkisen mukaan Yle haluaa edelleen hankkia tietoa ja raportoida eri viranomaisten toiminnasta ja tekemisistä aiempaan tapaan.
”Journalismin tärkeä tehtävä on valvoa päätöksentekijöitä. Tapaus ei tuonut esille erityisiä tarpeita muuttaa toimintaamme Puolustusvoimiin liittyvissä aiheissa”, Pokkinen sanoo.
STT:n Minna Holopainen arvioi, että pitkä oikeusprosessi on parantanut tietoisuutta muun muassa journalismiin liittyvästä lainsäädännöstä.
”Oikeusprosessin sivussa korkein oikeus teki lähdesuojaa merkittävästi turvaavan päätöksen.”
Korkeimman oikeuden joulukuussa 2019 antaman ennakkopäätöksen mukaan lähdesuoja suojaa tietoja, jotka voivat johtaa lähteen tunnistamiseen, vaikka ne eivät yksiselitteisesti paljastaisi lähdettä.
Journalismiin Holopainen ei kuitenkaan näe oikeusprosessin vaikuttaneen. Samoilla linjoilla on Iltalehden Perttu Kauppinen. Syyksi Kauppinen arvioi, että Iltalehdellä ei ole ollut tekeillä Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttujen kanssa saman tyyppisiä juttuja.
”En näe, että tapauksella olisi vaikutusta kaikkiin Puolustusvoimiin kriittisesti suhtautuviin uutisiin. Olemme käsitelleet hyvinkin kriittisesti esimerkiksi Puolustusvoimien rikostorjuntaa. Jatkamme tällaisten asioiden uutisointia aina silloin, kun niillä on yhteiskunnallista merkitystä”, Kauppinen toteaa.
Hän vastasi Journalistille sähköpostilla, muut päätoimittajat puhelimessa.
Hovioikeus tuomitsi kesällä kaksi toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja paljastamisen yrityksestä. Tuomion jälkeen esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen, Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen sekä Journalistiliitto ilmaisivat huolensa siitä, että etenkin journalististen juttujen valmistelusta annettu tuomio voi houkutella toimittajia itsesensuuriin. Hyvönen ja Kokkonen kommentoivat asiaa Helsingin Sanomissa 1. heinäkuuta.
Myös Helsingin Sanomien tutkivan journalismin ryhmän esihenkilö Salla Vuorikoski arvioi Facebook-päivityksessään 1. heinäkuuta tuomion lisäävän yksittäiseen toimittajaan kohdistuvaa painetta.
”Riskinä on itsesensuuri ja pelokkuus. Muuten: kuinka monta kriittistä juttua Puolustusvoimien johtamisesta, toiminnasta, korruptioepäilyistä tms. olette nähneet esimerkiksi seitsemän viime vuoden aikana”, Vuorikoski kirjoitti.
Journalistin haastattelemien neljän päätoimittajan mukaan Puolustusvoimat on juttuaihe muiden joukossa. Juttuaiheet valitaan uutisarvon, kiinnostavuuden ja merkityksellisyyden perusteella.
Mervolan mukaan Keskisuomalainen tekee Puolustusvoimista tutkivaa journalismia, jos joku armeijaan liittyvä asia kiinnostaa ja vaatii selvittämistä. Hän ei muista tuoreita esimerkkejä Puolustusvoimia käsittelevistä tutkivista tai kriittisistä jutuista.
Keskisuomalainen on aiemmin käsitellyt Viestikoekeskusta jutuissa, joissa on kerrottu muun muassa, mitä siellä tehdään ja missä se sijaitsee. Näistä jutuista ei kuitenkaan ole koitunut seurauksia.
”Emme ole ’leimanneet salaisia dokumentteja’ emmekä yrittäneet myydä juttua salaisten dokumenttien paljastusjuttuna, vaan kertoneet itse asiasta”, Mervola arvioi syitä.
Panu Pokkisen mukaan Yle on viime aikoina käsitellyt sitä, miten tavalliset ihmiset joutuvat muuttamaan pois kodeistaan Puolustusvoimien tieltä. Se on myös uutisoinut epäasiallisesta käyttäytymisestä ja onnettomuuksista Puolustusvoimissa.
”Pikaisella pohdinnalla en löytänyt sen kaltaista skuuppia, minkä tyyppisiä esimerkiksi Hesarin [saamissa] asiakirjoissa oli, mutta kyllä meillä on tietopyyntöjä koko ajan sisällä ja Puolustusvoimiin liittyviä artikkeleita valmisteilla.”
STT keskittyy päivittäisuutisointiin. Siitä osa on kriittistä ja osa neutraalia. Tutkivien juttujen tekemistä harkitaan uutisarvon mukaan, jos ja kun niihin pystytään irrottamaan resursseja, Minna Holopainen sanoo. Viime aikoina STT on käsitellyt muun muassa mielenterveyssyistä keskeytyviä asepalveluksia ja armeijan johtamistapojen yhteyttä niihin.
Iltalehti on tehnyt ”Suomen Nato-jäsenyyden ja Venäjän toiminnan vuoksi lukuisia omaan uutishankintaan perustuvia juttuja Suomen puolustussuunnittelusta ja varautumisesta”, Perttu Kauppinen kertoo.
Miksi nämä jutut eivät ole päätyneet puolustusvoimien hampaisiin?
”En osaa sanoa. Oletettavasti Puolustusvoimissa on katsottu, etteivät jutut ole olleet haitallisia Suomelle ja puolustukselle. Aiemminhan esimerkiksi uutisoimme Suomen hävittäjävalinnan ennen kuin asia oli julkinen. Ei siitäkään tullut mitään sanomista.”
Vaikka päätoimittajat kieltävät Viestikoekeskus-tapauksen vaikutukset journalismiin, Yle ja STT ovat tarkastelleet sen johdosta journalistisen ohjauksen ohjeitaan.
Viestikoekeskus-tapauksessa se, kuka juttujen julkaisemisesta päätti, jäi epäselväksi. Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana vuonna 2017 toiminut Kaius Niemi ei saanut syytettä, ja toimittajien lähiesihenkilönä työskennelleen Kalle Silfverbergin syytteet hylättiin.
Panu Pokkisen mukaan Hesarin tapaus ei ole muuttanut Ylen ohjeistuksia, mutta niiden kattavuuden varmistaminen on ollut paikallaan.
”Haluamme luoda journalisteillemme varmuutta, että kun on selkeät toimintatavat ja niiden mukaan mennään, tuki toimituksen johdon puolelta on tosi vankka”, Pokkinen sanoo.
Minna Holopainen on lisännyt toimituksensa perehdyttämismateriaaleihin sen, millaiset asiat pitää tuoda päätoimittajan päätettäväksi ja puhunut päätoimittajavastuusta toimituksessa.
”Eli miten vastuunjako juridisesti menee ja mitä se toimitusprosessissa edellyttää. Ja mitä STT:n päätoimittaja vastuunkannosta lupaa.”
Pokkisen mukaan oikeuden päätökset herättävät tutkivissa journalisteissa huolta siitä, mitä ne tarkoittavat heidän työssään. Hänen mielestään toimituksella ei kuitenkaan ole jatkossakaan mitään syytä jättää kiviä kääntämättä ja asioita selvittämättä.
”Samaan aikaan kun meidän pitää varmistaa, että toimimme juridisesti oikein, meidän on tehtävä lain ja Journalistin ohjeiden mukaan mahdollisimman kriittistä ja hyvää journalismia”, Pokkinen sanoo.
Minna Holopaisen mielestä tuomioiden vaikutuksista journalismiin huolestuneiden on tärkeää huomata, mitä oikeusprosessissa käsiteltiin ja mitä ei.
”Siinä ei ollut esillä tilanne, jossa olisi paljastettu epäkohta tai kritisoitu Puolustusvoimia ja verrattu sitä sananvapauden kannalta salassapitosäännöksiin. Sellaista päätöstä, että epäkohtia ei saisi paljastaa, ei ole tehty oikeudessa. On tärkeää muistaa, että emme sido omia käsiämme enempää kuin oikeus”, Holopainen sanoo.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi kommentoi Viestikoekeskus-tapauksen vaikutuksia Journalistissa 4. syyskuuta. Yläjärven mukaan oikeusprosessilla ei ole ollut suoranaisia vaikutuksia Helsingin Sanomien aihevalintoihin tai Puolustusvoimia käsitteleviin juttuihin.
Silti HS tai muutkaan tiedotusvälineet eivät ole hänen mukaansa juuri julkaisseet kriittisiä, Puolustusvoimien toimintaa ja turvallisuuspolitiikkaa laajemmin koskevia paljastusjuttuja.
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka