Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja viihtyy Lahdessa, koska siellä voi liikkua kuin Kajaanissa.
Etlarin päätoimittajilta ei ole tavattu edellyttää korkeakoulututkintoa. Maakuntalehtipomona pärjää ilmankin, kunhan on hyvä supliikki.
Vain supliikki ei riitä, kuten ei pelkkä tutkintokaan, vaan pitää olla kokemusta, näkemystä ja oikeanlaista asennetta. Lahti on vasta tuore yliopistokaupunki, joten ehkä seuraavalla päätoimittajalla on korkeakoulututkinto.
Olet aina halunnut olla alan töissä Helsingissä tai edes kotikonnuillasi Kainuussa. Lopulta jouduit tyytymään Lahteen.
Tykkään Lahdesta kovasti. Lahti on täydellinen yhdistelmä Kajaania ja Helsinkiä: hyvät palvelut kuten Helsingissä, mutta liikkuminen on yhtä sujuvaa kuin Kajaanissa. Myös sijainti on ideaali. Täältä ei enää tarvitsisi muuttaa, jos taas tulisi jotain työkuvioita Helsingistä.
Toimituksen johtamisessa on tärkeintä antaa muiden hoitaa päiväkohtaiset ratkaisut. Näin voit itse lukea lehden tuorein silmin ja antaa kollegoillesi palautetta jälkikäteen.
Päätoimittajan täytyy huolehtia resursseista ja siitä, että ihmiset ovat oikeissa tehtävissä ja luottaa heihin sekä juuri näin: ohjata palautteella toimintaa jälkikäteen.
Viihdyt Lahden Pelicansin jääkiekko-otteluissa vähintään yhtä hyvin kuin paikallisten yrityspomojen kekkereillä. Toimituksessa käyt, koska siellä pitää välillä käydä.
Näissä hommissa täytyy viihtyä monenlaisissa tapahtumissa. Tykkään toimituksessa käymisestä monestakin syystä: täällä on tosi hyvää ruokaa, hyvä porukka ja lisäksi huolehdin toimituksen kahvi- ja maitohuollosta.
Toimituksessasi on neljä urheilutoimittajaa ja yksi kulttuuritoimittaja. Se vastaa käsitystäsi eri aihepiirien tärkeydestä.
Suhdeluku ei ole sama aihepiirien sivumäärissä. Arvostan molempia, ja meillä kulttuuri kuuluu kaikille toimittajille. Urheilutoimittaminen vaatii isommat resurssit, koska raportoitavia ottelutapahtumia on enemmän. Teatteriesityksestä riittää yksi arviointi.
Parasta kulttuurijournalismia on, kun alaisesi haastattelee sinua radiossa suhteestasi lahtelaiseen Turo’s Hevi Gee -huumoriyhtyeeseen.
Ei ehkä parasta journalismia, mutta juontajan hoksottimet olivat kyllä kohdillaan, kun hän järjesti minut pari tuntia haastattelun jälkeen laulamaan heidän keikalleen.
Innostuit kovasti Lahden datakeskusinvestoinnista. Pelkäät, että joku yli-innokas helsinkiläinen tutkiva toimittaja paljastaa jotain negatiivista kivasta hankkeesta.
Ehkä innostuin sitäkin enemmän Fazerin Lahti-investoinnista. Josko joku siitä keksisi jotain negatiivista, mutta ei vielä ole mitään kuulunut. Olemme mekin näistä hankkeista kirjoittaneet myös kriittisesti.
Olet aktiivinen sienisomettaja. Toivot päätoimittajakollegoiltasi samantyylisiä postauksia, mutta nämä jaarittelevat yhteiskunnasta, journalismista ja muusta tylsästä.
Naulan kantaan! Koitan jakaa Linkedinissä firman asioita, X:ssä näitä tylsiä asioita ja Facebookissa henkilökohtaisia asioita, kuten tietoa sienistä ja maakellarini ei-edistymisestä.
Vietät vapaa-aikasi pääasiassa Kanta-Hämeen puolella Rengon mökilläsi. Viihdyt siellä, etkä oikeastaan halua tulla lahtelaiseksi.
Viihdyn Rengossa, mutta haluan silti tulla lahtelaiseksi. Olen kuullut, että se vaatii noin 20 vuotta. Olen toistaiseksi oppinut vasta yhden sanan Lahden ”kieltä”: taakke. D:n poisjättämistä (Lahesta) vielä harjoittelen ja lihamukia olen maistanut pari kertaa.
Markus Pirttijoki, 50
- Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja.
- Päijänne Median Päijät-Hämeen alueen sisältöryhmän johtaja ja Väli-Suomen median hallituksen jäsen.
- Kainuun Sanomien päätoimittaja 2013 – 2019.
- Työskennellyt myös MTV:n talouden ja politiikan toimittajana, uutisankkurina ja uutispäällikkönä sekä Kauppalehdessä ja Aamulehdessä.
- Ylioppilas 1994, Kuhmon lukio. Aamulehden Akatemian toimittaja-koulutus 1997 – 1999.
- Harrastaa sienestystä ja koiran kanssa metsässä liikkumista, maakellarin rakentamista ja jääkiekkoa.
- Asuu Lahdessa. Perheeseen kuuluu vaimo, täysi-ikäinen poika ja 7-vuotias Isla-koira.

Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka
