Suorapuheinen, mutta lämmin tulisielu

Graafinen suunnittelija ja ­ay-aktiivi Anna Pohjanpalo kuoli syöpään 69-vuotiaana.

Pohjanpalo oli aina pienen ihmisen puolella. Auktoriteetteja hän vierasti, byrokraatteja kammoksui, ylimielisiä inhosi. Kapinointi alkoi jo Teiniliitto-vuosina. Määräilyä hän ei sietänyt. Koulussa se johti erottamisiinkin, mutta hän piti päänsä.

Oppinsa Pohjanpalo sai ammatti­koulun sivunvalmistuslinjalta. Se oli valmistautumista ammattiin, vaikka töissä ei latojan taitoja enää tarvittukaan.

Pohjanpalon pitkäaikaisia työnantajia olivat Lehtimiehet ja Yhty­neet Kuvalehdet. Aluksi Pohjanpalo taittoi lastenlehtiä. Hymyn AD:nä hän teki pisimmän työrupeamansa päätoimittaja Esko Tuluston aikana. Niistä ­ajoista hänellä oli värikästä kerrottavaa. Tiukoista paikoista hän selvisi huumorilla ja tahdikkaalla suorapuheisuudellaan.

Hymystä Pohjanpalo siirtyi ­Vivan AD:ksi. Ennen eläkevuosia hän työskenteli vielä Seurassa ja Tv-maail­massa.

Otavamedian toimituksellisten työntekijöiden pääluottamushenkilö Anna oli seitsemän vuotta. Toimia riitti myös Journalistiliitossa ja SAL:ssa.

Sosiaalinen Anna rakasti teatteria, luki paljon ja havannoi ­yhteiskuntaa terävästi. Kuvaavaa on, että syövän ­pahennuttuakin hän toimi vielä vapaaehtoisena puistokummina kotikulmillaan ­Pikku-Huopalahdessa.

Perhe oli Annalle keskipiste. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat puoliso Ilkka ja ensimmäisestä avioliitosta tytär Aino Markow perheineen.