Ansioturvan porrastus askarruttaa työttömäksi jäänyttä

Petteri Orpon (kok.) hallitus on tänä vuonna heikentänyt ansiosidonnaista työttömyysturvaa useilla lakimuutoksilla. Viimeisimmät niistä astuivat voimaan 2. syyskuuta.

Silloin kiristyivät ansioturvan saamisen ehdot, ja sen määrään tuli porrastus. Porrastus tarkoittaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva laskee vaiheittain työttömyyden pitkittyessä.

Jatkossa ansioturvaa voi saada henkilö, joka on ollut työttömyyttä edeltävinä 28 kuukautena työsuhteessa vähintään 12 kuukautta vähintään 930 euron kuukausipalkalla tai vähintään 24 ­kuukautta vähintään 465 euron kuukausipalkalla.

Lisäksi tuen hakijan on pitänyt olla työttömyyskassan jäsen vähintään 12 kuukautta.

Ansioturva laskee kahden kuukauden jälkeen 80 prosenttiin ja kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin alkuperäisestä.

---

Toimittaja Taru Rokka, 35, jäi työttömäksi elokuun lopussa, kun hänen määräaikainen työsuhteensa Talouselämässä päättyi.

Ennen sitä Rokka ehti työskennellä kuukausi­palkkaisena toimittajana yli kaksi vuotta. Hän on myös ollut pitkään työttömyyskassa A-kassan ­jäsen.

Haastatteluhetkellä syyskuun puolivälissä Rokka ei ollut vielä ihan varma, koskevatko saman kuun alussa voimaan tulleet ansioturvan ehtojen kiristykset häntä.

Hän ei ole vielä voinut saada ansioturvaa, ­koska hänelle oli maksettu lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Tämä ”lomakorvauksen jaksotus” siirtää päivärahakauden alkamista.

Taru Rokalla oli työsuhteensa päättyessä pitä­mättä tämän vuoden lomia ja ansaittuna ensi vuoden lomia. Lomakorvausten vuoksi hän alkaa saada ansioturvaa laskujensa mukaan vasta kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta.

Lomakorvausten muuttuminen osaksi työttömyysturvaa tuntuu Rokasta epäreilulta.

”Se on kuin rangaistus siitä, että jäin ­työttömäksi. Jos olisin vaihtanut työnantajalta toiselle suoraan, lomakorvaukset olisivat kivaa ylimääräistä rahaa tai voisin maksaa niillä lomani ensi kesänä”, ­Rokka sanoo.

Joka tapauksessa työttömäksi jäävän ansioturvan alkamista lykkää niin sanottu omavastuuaika. Vuodenvaihteessa tuli voimaan lakimuutos, joka kasvatti työttömän omavastuupäivien määrän viidestä seitsemään.

---

Taru Rokka alkoi etsiä uutta työtä jo kesällä. Hän on sittemmin ehtinyt hakea yli 20 media-alan työpaikkaa. Joukossa on esimerkiksi toimittajan, verkkotuottajan, digijulkaisijan ja viestintäasiantuntijan paikkoja.

Työttömyyden alussa hän on hakenut mieluiten paikkoja, joihin voi työllistyä nopeasti. Mitä nopeam­min uusi työ löytyy, sitä nopeammin päättyy epävarmuus toimeentulosta tulevina kuukausina.

”Oman talouden budjetointi on työttömälle vaikeaa, kun ei tiedä, miten kauan aiempaa pienemmillä tuloilla on elettävä”, Rokka sanoo.

Moni työnantaja hakee jo nyt syksyllä työn­tekijöitä, joiden toivoo aloittavan työt vuodenvaihteessa. Pitkät rekrytointiprosessit ovat myrkkyä työttömille, joiden ansioturvaa porrastus uhkaa leikata kahden ansioturvakuukauden jälkeen.

”Asiantuntijatyössä voi olla useita haastattelukierroksia ja psykologiset testit. Silloin ei ole työntekijän vika, jos uutta työpaikkaa ei löydy nopeasti aktiivisesta yrittämisestä huolimatta”, Taru Rokka sanoo.

Rekrytointipalveluissa vastaan on tullut myös osa-aikaisia media-alan töitä. Sellainen voisi auttaa samaan jalan uuden organisaation oven väliin. Toimeentulon näkökulmasta osa-aikatyön kannattavuus on kuitenkin pudonnut tänä vuonna.

Aiemmin osa-aikaisesti työllistyvä sai ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti ansio­päivärahaan. Huhtikuussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen puolet kaikesta tulosta leikkaa ansiopäivärahaa. Nyt jo 300 euron palkka laskee päivärahaa 150 euroa kuussa.

---

Ensimmäisinä työttömyysviikkoina Taru Rokka on hakenut töitä, ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi te-toimiston verkkopalvelussa, tehnyt te-toimiston virkailijan kanssa työllistymissuunnitelman sekä tutkinut A-kassan verkkosivuja ja omaa asiakasprofiiliaan.

”Löysin kassan sivuilta ihan hyvin ­perustietoja ja esimerkin porrastuksen vaikutuksesta ansioturvan määrään. En kuitenkaan onnistunut täysin varmistumaan siitä, koskeeko porrastus minua. ­Pitää olla kassaan yhteydessä”, Rokka sanoo.

”Vaikka olen yleensä valveutunut ihminen ja selvitän esimerkiksi lomakertymät, ­palkkaryhmät ja sellaiset tarkkaan, työttömyysturvassa on nyt useam­pi kohta, joissa sen ehdoista jää olo, että ymmärsinköhän oikein.”

Jutunteon aikana selvisi, että syyskuun alussa voimaan tulleet ansioturvan ehtojen kiristykset ja porrastus eivät koske Rokkaa. Ne koskevat työttömäksi jääviä, joiden työssäoloehtoon luetaan ­vähintään puoli työssäoloehtokuukautta työstä, joka on tehty 1. syyskuuta jälkeen. Rokan työsuhde päättyi elokuun lopussa.

Ansioturvaa haetaan työttömyyskassasta kuukausi kerrallaan takautuvasti. Jos työttömyys jatkuu, Rokan on pärjättävä ainakin marraskuulle ­lomakorvauksilla ja tilillä olevalla ”puskurilla”.

”Se ei ole kovin iso huolimatta siitä, että journalismissa aina muistutellaan, että onhan sinulla muutaman kuukauden palkkaa vastaava summa säästössä”, Rokka sanoo.

”Muihin säästöihin en haluaisi vielä koskea. ­Niitä tarvitaan sitten, jos työttömyys ja ansiotason pudotus jatkuvat pitkään. Vaikka minulla ei ole asuntolainaa eikä lapsia, opintolainaa ja vuokraa pitää maksaa. Yksin asuvalla ei ole vuokralle toista maksajaa.”

Vaikka Rokan aiempi työpaikka oli ­Helsingissä, hän asuu Tampereella ja haluaisi pysyä siellä. Tampereelta pääsee kätevästi liikkumaan, jos uusi työpaikka sattuisi löytymään esimerkiksi Turun, Porin, Seinäjoen, Hämeenlinnan tai Jyväskylän suunnalta.

Ensisijaisesti Rokka haluaisi löytää oman ­alansa töitä. Jos työttömyys pitkittyy, voi olla, että ­toiveesta täytyy joustaa. Opiskeluaikanaan hän t­eki ravintola-­alan osa-aikatöitä.

”Mutta voihan olla, ettei pikaruokaravintolakaan mielellään palkkaa journalistiikan ja käännöstieteen tuplamaisteria, joka lähtee oman alansa töihin heti kun niitä löytyy”, Rokka sanoo.