Samuel Getachewin sosiaalinen media hämmentää. Toimittaja julkaisee seuraajilleen enimmäkseen ruokakuvia ja tanssivideoita.
”Someni tarkoitus on huijata ihmisiä uskomaan, että olen koomikko.”
Getachew on kuitenkin yksi Etiopian harvoista journalisteista, joka vielä tekee tutkivan toimittajan työtä. Hän toimii myös fikserinä kansainväliselle medialle.
Getachew vei suomalaisen toimittajan Liselott Lindströmin vuonna 2021 tapaamaan kapinallisjohtajaa. Siitä koitui vakavia seurauksia etiopialaiselle journalismille.
Getachew hörppii kahvia hotellissa Addis Abebassa. Edellisellä viikolla hän oli juttukeikalla Tigrayn alueella, missä vielä reilu vuosi sitten käytiin sotaa.
”Joka paikassa oli nälänhädän uhreja. Mutta minä postasin videon, jossa söin illallista Hyatt-hotellissa. Teen näin viedäkseni hallituksen huomion muualle.”
Samuel Getachew, 46, on asunut ison osan elämästään Etiopian ulkopuolella. Teini-ikäisenä hän muutti vanhempiensa kanssa ensin Sambiaan ja myöhemmin Kanadaan. Vuonna 2016 hän palasi Etiopiaan tapaamaan sairastunutta isäänsä, mutta päätyikin töihin. Getachew sai töitä paikallisesta Addis Fortune -lehdestä, josta hän siirtyi maan suurimpaan lehteen The Reporteriin.
Sitten syttyi sota. Getachew ryhtyi raportoimaan Al Jazeeralle ja avustamaan ulkomailta tulevia toimittajia.
”Silloin tapasin kollegasi.”
Liselott Lindström tuli Etiopiaan raportoimaan Tigrayn sodasta Ylelle ja Ruotsin televisiolle. Getachew ryhtyi hänen fikserikseen ja he matkustivat Tigrayhin, jonne hän oli järjestänyt myös paikallista kieltä puhuvan avustajan.
”Tiesin, että hän tuli pienestä maasta ja mediasta. Halusin auttaa häntä tekemään parasta journalismia.”
Muuten Getachew tiesi Suomesta vain entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) ja sen, että Suomessa on lohta.
Sota Etiopiassa alkoi vuonna 2020, kun maan entinen valtapuolue TPLF, Tigrayn kansan vapautusrintama, hyökkäsi hallituksen sotilastukikohtaan. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed määräsi sotilasjoukot Tigrayhin.
Getachew kysyi paikalliselta avustajalta, voisivatko he päästä TPLF:n kapinallisjohtajan Getachew Redan puheille. Reda oli hallituksen etsintäkuuluttama, ja avustaja epäilikin aluksi Samuel Getachewta vakoilusta.
”Viimeisenä päivänä, kun meidän oli tarkoitus matkustaa takaisin Addis Abebaan, avustaja käski meidän valmistautua Redan tapaamiseen aikaisin aamulla.”
Getachew ja Lindström päätyivät pieneen kylään.
”Heti kun näin Redan tiesin, että tämä on historiallinen tilanne. Kyse ei ollut TPLF:n tai Etiopian hallituksen puolustamisesta. Kyse oli journalismista, koko tarinan saamisesta.”
Reda kertoi Lindströmille muun muassa, että TPLF-joukot ottaisivat vallan takaisin Mekellen kaupungissa.
Samuel Getachew tiesi, miten iso riski Redan tapaaminen oli. Vähän myöhemmin Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön työntekijöitä tapettiin Tigrayssa. Hän tiesi myös, että Addis Abebassa voisi odottaa pidätys.
”Silloin aloin postaamaan tanssivideoita. Ja kuvia lounaistani.”
Getachewin ja Lindströmin palatessa pääkaupunkiin siellä liikkui jo huhuja Redan ja Lindströmin tapaamisesta. Getachew uskoo jonkun Tigrayssa vuotaneen, että Reda oli tavannut toimittajia. Suomen suurlähetystön edustaja suositteli Lindströmille jutun julkaisua vasta, kun hän oli lähtenyt Etiopiasta. Lindström lähti maasta saatuaan negatiivisen koronatestin, jonka viranomaiset vaativat siihen aikaan.
”Odotin, että minua tultaisiin pidättämään tai kuulustelemaan. Mutta kukaan ei tullut”, Getachew kertoo.
Redan haastattelu julkaistiin Suomessa ja pari päivää myöhemmin TPLF valtasi Mekellen. Samaan aikaan viha toimittajia vastaan levisi. Lindströmiä syytettiin avustusjärjestön työntekijäksi ja todisteeksi siitä, että järjestöt tukevat TPLF:ää, eikä apua siksi pitäisi lähettää Tigrayn alueelle.
”Reaktiot olivat hirveitä. Näin hyökkäykset Liselottia vastaan, mutta sanoin hänelle, että ole rauhassa, se loppuu itsestään.”
Getachew tietää, että monen oli vaikea uskoa, että suomalainen toimittaja onnistui saamaan haastattelun etsintäkuulutetulta kapinallisjohtajalta.
Getachew arvioi, että Ylen jutun julkaisun jälkeen Etiopian hallitus joutui huonoon julkisuuteen ja tiukensi otettaan mediasta.
”Liselottin raportointi oli yksi tekijä siinä, mutta en usko, että se oli ainoa.”
Monet kansainväliset toimittajat käyttävät Getachewia fikserinään. Kun toimittajat lähtevät, hän jää elämään riskien kanssa. Hän tietää tekevänsä tärkeää työtä, eikä asia siksi vaivaa häntä.
”Fikseriä käytetään ja heitetään sitten pois. Mutta olen onnellinen, että pystyin järjestämään [Redan tapaamisen]. Mielestäni Etiopia ansaitsee hyvää journalismia.”
Media Etiopiassa on ahtaalla ja moni toimittaja on paennut ulkomaille. Getachew on itsekin tietoinen siitä, että maasta voi joutua pakenemaan – ja on joutunutkin.
Pari vuotta sitten hän kuuli, että hänet oltaisiin pidättämässä ja hän lähti hetkeksi Nairobiin Keniaan. Hän näkee Etiopiassa kuitenkin toivoa ja haluaa jäädä seuraamaan, mitä maassa seuraavaksi tapahtuu.
Yhteistyö kansainvälisen median kanssa takaa taloudellisesti sen, että Getachew voi välillä tehdä juttuja myös paikalliselle medialle.
”Joskus minulla on huono omatunto, kun myyn juttuja ulkomaisille tiedotusvälineille ja sivuutan etiopialaisen median.”
Getachew toivoo, että afrikkalaiset äänet tulisivat kuuluviin laajemmin. Tyyli ei ole hänestä juuri muuttunut Etiopian nälänhädästä 1980-luvulla.
”Etiopialaisia kysymyksiä katsotaan aina numeroiden kautta – ’kaksi miljoonaa ihmistä näkee nälkää’, ’500 000 kuoli konfliktissa’. Haluan raportoida täältä niin kuin CNN Ukrainasta. Uhreja kunnioitetaan, tiedämme heidän ikänsä ja nimensä. Afrikka ja Etiopia ansaitsevat sellaista journalismia.”
Getachewin mielestä kansainvälinen media ”yritti parhaansa” raportoidessaan Tigrayn vuonna 2022 päättyneestä sodasta. Etiopian hallinto kuitenkin laittoi kapuloita rattaisiin.
”Monia meistä ulkomaalaisten toimittajien kanssa työskennelleistä syytettiin maanpetoksesta. Meitä solvattiin tauotta. Kaksi vuotta sitten olisi ollut riski puhua näin avoimesti.”
Getchewn mielestä mediatalot eivät panosta uutisiin Afrikan konflikteista eivätkä ne siksi kiinnosta ihmisiä. Hänestä kansainvälinen media tekee virheen, kun paikallisia toimijoita ei käytetä enemmän.
