”Jos huudan kesken haastattelun, että vitun huora tapa ittes, niin kyllä se mietityttää, että nähdäänkö minut ammattilaisena ja varteenotettavana toimittajana.”
Journalismia opiskeleva Katariina Räikkönen on pohtinut pitkään, onko Suomi valmis hänen kaltaiseensa toimittajaan: innokkaaseen, työteliääseen ja ennakkoluulottomaan journalistiin, jolla on myös Touretten syndrooma, autismi ja ADHD.
Koulun ja työnantajan tuki ovat kuitenkin lisänneet Räikkösen uskoa siihen, että journalistin ura on hänelle oikea valinta.
Katariina Räikkönen opiskelee journalistiikkaa kolmatta vuotta Turun ammattikorkeakoulussa. Opintojen aikana hän on pohtinut monta kertaa, millaiset edellytykset hänellä on työskennellä journalistina.
”Jos haastateltava kertoo, että hänellä oli keskenmeno, saatan huutaa, että vauva kuoli! Tai sitten vain, että haista vittu”, Räikkönen kertoo.
Haastattelussa tarkoitus on, että huomio on haastateltavassa eikä toimittajassa.
”Touretten aiheuttamat välihuudot saavat aikaan sen, että otan väkisin tilaa. En haluaisi tehdä itsestäni numeroa, mutta Tourette ei anna vaihtoehtoa.”
Haastattelutilanteet jännittävät.
”Kun kokemattomana opiskelijana lähtee tekemään haastattelua, tilanne on jo valmiiksi stressaava. Mutta ekstrastressaavaksi se muuttuu, kun pitää miettiä, että huudanko sinne väliin jotain asiatonta.”
Kirjoittavana toimittajana voisi olla helpompaa, mutta Räikköstä kiinnostaa nimenomaan audiovisuaalinen kerronta. Mieluiten hän tekisi esimerkiksi dokumentteja.
Räikkönen on alkanut silti ajatella, että Tourette, autismi ja ADHD voivat joskus olla toimittajalle myös eduksi.
”On yhteiskunnallisesti tärkeää, että joku journalisti katsoo maailmaa tästä näkökulmasta. Yleisö toivoo toimittajakuntaan monimuotoisuutta.”
Häpeän puute helpottaa työtä.
”Touretten takia minun on ollut pakko päästä häpeästä yli. Huudan koko ajan jotain ihan kamalaa, nolaan itseni joka tapauksessa joka päivä, joten voin kysyä haastateltavalta tyhmimmätkin kysymykset ilman, että hävettää.”
Räikköstä on mietityttänyt, onko hänen koko uransa ajan selitettävä olevansa toureetikko. Työnantaja on saanut hänet uskomaan, että ei välttämättä.
Räikkönen valmistelee parhaillaan koekuvauksia Ylen uuteen sarjaan, josta ei vielä ole lupa kertoa enempää.
”Ajattelin, että kaikki juonnot pitää aloittaa sanomalla, että hei olen Katariina ja minulla on Tourette, saatan sen takia kiroilla tässä jakson aikana. Ylen työryhmä sanoi, että ei pidä.”
Se oli Räikköselle aivan uusi näkökulma.
”Koko tiimi on puolellani. Kaikki näyttävät esimerkillään, että tätä ei tarvitse erikseen selitellä. Ylellä sanottiin, että Suomi on valmis sinuun, luota Katariina siihen.”
Räikkönen epäilee silti, että moni työnantaja ei uskalla palkata häntä. Se on käynyt ilmi jo harjoittelupaikkoja etsiessä. Usein vaaditaan esimerkiksi ajokorttia.
Räikkönen ei voi lähteä spontaanisti juttukeikoille, koska hänen on sovittava kuljetuksistaan ja avustajan työvuoroista. Hän voi myös saada yllättäen pahan Tourette-kohtauksen, joka estää häntä lähtemästä asunnostaan.
”Vaatii työnantajalta riskinottoa, jotta hän valitsisi juuri minut. Sairauden ei pitäisi vaikuttaa palkkaamiseen, mutta kyllähän se vaikuttaa.”
Autismi tuo joskus mukanaan ylikorostuneen oikeudentunnon ja hyperempatian. Näin on myös Räikkösen kohdalla.
”Opettajani sanoi, että Katariina, älä katso uutisia. Siis toimittajaopiskelijalle!”
Neuvo johtui siitä, että sodat, tragediat ja luonnonkatastrofit vaikuttavat Räikköseen poikkeuksellisen voimakkaasti.
”Tunnen samanlaista empatiaa lähipiiriäni ja tuntemattomia kohtaan. Kaukana tapahtuvat asiat tuntuvat samalta kuin jos ne tapahtuisivat omille läheisille. En pysty olemaan tuntematta empatiaa. Olen yrittänyt harjoitella kestämään traagisia uutisia paremmin, mutta tämä on persoonani ydintä, joka ei muutu.”
Räikkönen keskusteli opettajansa kanssa, kannattaako hänen lainkaan hakeutua alalle, jossa kohtaa koko ajan epäoikeudenmukaisuutta.
”Opettaja muistutti, että toimittajat voivat keskittyä vahvuuksiensa mukaan eri aiheisiin. Kaikki journalistit eivät tee esimerkiksi kriisijournalismia. Opettaja tuntee minut hyvin, ja ilmaisi epäilevänsä, jaksaisinko koko urani kirjoittaa vain kepeitä juttuja. Minun täytyy löytää sopiva tasapaino”, Räikkönen sanoo.
Töiden vastaanottaminen on Räikköselle hankalaa.
”En oikein uskalla yrittää elättää itseäni freelancerina, koska se saattaa johtaa Kelan tukien menetykseen. Jos sitten tuleekin huono jakso, toimintakykyni romahtaa enkä pysty työskentelemään, en saa mitään elantoa.”
Räikkönen toivoisi Kelalta sekä työ- ja opiskelupaikoilta enemmän joustoa. Ihmiset, joilla on toimintarajoitteita, voivat työskennellä, mikäli viranomaiset ja työnantajat ottaisivat heidän yksilölliset tilanteensa huomioon.
”Usein kyse on käytännön asioista. Esteettömyys kouluissa. Avustajan saaminen. Joustavuus opinnoissa. Se, että koulu on valmis tukemaan ja opiskelukaverit ottavat hyvin vastaan, kuten Turussa. Saan lähteä kesken kaiken pois tunnilta eikä kukaan valita tai kysele, tai voin kävellä, seisoa, pyöriä tai maata luokan perällä.”
Räikkönen tietää, että hänen on raivattava tietä mediassa.
”Minun täytyy näyttää, että pystyn tähän, että neuroepätyypilliset pystyvät tähän. Se on iso vastuu.”
Katariina Räikkönen
22-vuotias opiskelija ja sosiaalisen median vaikuttaja.
Kolmannen vuoden journalismin opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa.
Tunnetaan Touretten syndroomaa, autismia ja ADHD:ta käsittelevistä somevideoista.
Touretten syndrooma
Neurologinen oireyhtymä, joka tunnetaan erityisesti tic-oireista.
Tic-oireet ovat useimmiten tahdosta riippumattomia pakkoliikkeitä tai -ääniä kuten äännähdyksiä, huokauksia tai vihellyksiä. Pienellä osalla esiintyy koprolaliaa eli hävyttömien sanojen tai kommenttien toistelua.
Motoriset tic-oireet voivat olla yksinkertaisia kuten silmien räpyttely tai suun availu, tai monimutkaisia kuten liikesarjat tai kärrynpyörät.
Oireet vaihtelevat lähes huomaamattomasta erittäin vakavaan. Katariina Räikkösen oireyhtymä on voimakas ja monimuotoinen.
Lähde: terveyskirjasto.fi
