Kerrostalon kivijalassa, Helsingin kantakaupungissa on pikkuinen työhuone. Sinne mahtuu pöytä, naulakko, kolme työtuolia ja pino pahvilaatikoita.
Täällä syntyy kuukausittain ilmestyvä No niin. Se on vuonna 2021 perustettu, nykytaidetta yhteiskunnallisella otteella käsittelevä englanninkielinen verkkolehti. No niin julkaisee esseitä, arvioita ja haastatteluja, mutta myös tutkimusartikkeleja sekä runoja ja novelleja. Kerran vuodessa sisällöistä koostetaan aikakausjulkaisu.
Viime numerossa oli esimerkiksi nykytaiteilija Sasha Huberin ja italialaisen filosofi Emanuele Coccian haastattelut, mutta myös esseet Gazan tilanteesta ja transfobiasta Pakistanissa.
No niin -lehden perustajat ja päätoimittajat, Elham Rahmati ja Vidha Saumya, halusivat luoda alustan kriittiselle keskustelulle. Tavoitteena on tehdä suomalaista taidekenttää kansainvälisemmäksi.
Rahmatia ja Saumyaa kyllästyttivät taidekentän ahtaat raamit: ei-valkoisten ihmisten odotetaan puhuvan vaikeuksistaan, olevan aktivisteja.
”Tuntuu, että taidekenttä on kiinnostunut sinusta vain, jos puhut siitä, miksi olet marginaalissa. En opiskellut taidetta puhuakseni taustastani, vaan koska halusin olla kuvataiteilija”, Rahmati sanoo.
No niinin tekijäjoukko on laaja ja monikulttuurinen. Se ei silti ole hanke, jossa ulkomaalaistaustaisille kirjoittajille ja taiteilijoille ”annetaan ääni”, tekijät korostavat. Se on paikka, jossa tekijät voivat käyttää heillä jo olevaa ääntä.
”Emme ole alusta, jolle poimitaan tekijöiksi ’heikkoja olentoja’, joita muut eivät huoli”, Saumya sanoo.
”Meitä kiinnostaa erityisesti, mikä kirjoittajia kiinnostaa. Saatamme lähestyä heitä joillakin ideoilla, mutta annamme heidän ottaa johdon käsiinsä. Haluamme myös tuottaa tekstejä, joilla on merkitystä vielä viidenkin vuoden päästä.”
No niin avaa toimintaansa poikkeuksellisen avoimesti. Verkkosivuilla on kerrottu, millaisia sopimuksia lehti tarjoaa tekijöille ja mihin rahaa on käytetty. Pikkuisen työtilan vuokra on vähän alle neljä sataa euroa, printtilehden juhliin ostettiin pahvimukeja kahdella kympillä.
Rahoituksensa No niin on saanut Koneen Säätiöltä, kahtena kahden vuoden apurahana, yhteensä noin 500 000 euroa. Toinen apurahakausi on päättymässä.
”Haluaisimme tietenkin jatkaa. Ei ole mitään järkeä rakentaa alustaa, kerätä suurta määrää lukijoita ja tekijöitä ja tuottaa sisältöjä, ja vain lopettaa. Se on resurssien hukkaamista”, Rahmati sanoo.
Tällä palstalla Journalisti pyytää ilmiantamaan loistavia alan tuotoksia. Viestiä vie seuraavaksi eteenpäin se, jonka työ esitellään palstalla.
Elham Rahmati, 34 ja Vidha Saumya, 39
-
- Elham Rahmati on kuvataiteilija ja kuraattori. Työskenteli aiemmin tuottajana ja kuraattorina Academy of Moving People and Images -elokuvakoulutuksessa ja Third Space -gallerian kuraattorina. Opiskellut Firenzen taideakatemiassa ja Aalto-yliopistossa. Syntynyt Teheranissa Iranissa, asuu Helsingissä.
-
- Vidha Saumya on taiteilija ja runoilija. Ollut perustamassa Museum of Impossible Forms -kulttuurikeskusta Helsingin Kontulaan. Opiskellut maalausta, piirustusta ja visuaalista viestintää yliopistoissa Intiassa ja Pakistanissa sekä Aalto-yliopistossa. Syntynyt Patnassa Intiassa, asuu Helsingissä.
-
- Rahmati ja Saumya perustivat No Niin -lehden vuonna 2021. He toimivat lehden päätoimittajina. No niin julkaistaan verkossa maksutta.
Claudia Cifun valinta
”No niin on raikas tuulahdus näinä aikoina, kun puhutaan paljon rehellisyydestä, arvoista ja läpinäkyvyydestä journalismin kentällä. No niin -lehden alustalla kirjoittajat voivat ilmaista ajatuksiaan esseiden, arvostelujen, haastattelujen, tutkimuspapereiden, taideteosten, runouden ja lyhytkirjallisuuden muodossa. Siellä on hyviä kirjoituksia, jotka haastavat lukijoitaan pohtimaan muun muassa omia ajatusmallejaan. Kirjoittajajoukko on monimuotoinen, mikä onkin varmasti suuri vahvuus juttujen sisällöissä. Kuvitukset ovat myös kauniita, mikä tekee juttujen lukemisesta astetta mehevämpää. Minusta on myös todella upea ja hieno juttu, että lehti avaa sitä, miten se käyttää rahaa.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena