Miten jutussa ollut virhe pitäisi oikaista, jotta oikaisu varmasti tavoittaa saman yleisön kuin virheellinen juttu? Miten haastateltavan oikeuksia pitäisi tarkentaa, jotta päättäjät eivät pääse muokkaamaan haastattelujaan jälkikäteen? Tulisiko journalistien noudattaa omilla sometileillään Journalistin ohjeita?
Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohtii Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen asettama työryhmä, jonka tehtävä on uudistaa Journalistin ohjeet. Työryhmän kokoonpano julkistettiin tänään, ja siihen kuuluu sekä media-alan että yleisön edustajia.
Uudistustyöhön ryhtyvät STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, toimittaja ja viestintäyrittäjä Pasi Kivioja, Ylen Uutisdeskin päällikkö Katariina Luoma, Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt, toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Margareta Salonen ja tutkija ja Ylen toimittaja Olli Seuri. Työryhmän sihteerinä toimii JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen. Ryhmä tapaa ensimmäisen kerran huhtikuussa, kokoontuu noin kerran kuussa ja jättää uudistusehdotuksensa vuoden 2024 alussa.
Yleisö ja media-alan toimijat saivat viime vuoden aikana kertoa, mitkä Journalistin ohjeiden kohdat kaipaavat heidän mielestään uudistamista. Lähes kaikkiin kohtiin tuli jokin uudistusehdotus, kertoo Eero Hyvönen. Ylivoimaisesti eniten uudistustoiveita tuli ohjeiden kohtaan 20, joka käsittelee oikaisua. Uudistustoiveista neljännes koski tätä kohtaa.
Nykyisellään kohta 20 kuuluu näin:
Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
”Kysymyksiä on paljon. Mikä on olennainen asiavirhe, ja miten varmistetaan, että oikaisu tavoittaa saman yleisön kuin alkuperäinen virhe”, Hyvönen sanoo.
Toiseksi eniten uudistustoiveita tuli kohtiin 6 ja 7.
6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Palautteissa pohdittiin muun muassa, kuinka paljon toisen tiedotusvälineen julkaisemaa materiaalia voi lainata, sekä sitä, miten tiedotteita tai sosiaalista mediaa on asianmukaista käyttää lähteinä.
Media-alalta tuli Hyvösen mukaan voimakasta palautetta haastateltavan oikeuksista. Niitä koskevat kohdat 17, 18 ja 19.
17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
19. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
Palautteen mukaan joissain toimituksissa annetaan haastateltavalle enemmän valtaa kuin Journalistin ohjeiden mukaan olisi tarkoitus.
”Kokeneen mediaesiintyjän tai päättävässä asemassa olevan henkilön on annettu muokata juttua melko vapaasti, vaikka siinä ei olisi ollut asiavirhettä”, Hyvönen kertoo.
Haastateltavat ovat saaneet muotoilla sanomisiaan jälkikäteen itselleen mieluisammiksi, ja toimituksissa on annettu periksi muutostoiveille vaikka asiavirheitä ei olisi.
Yleisö toivoi selkeytystä journalistin rooliin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Työryhmän pohdittavaksi tulee muun muassa kysymys siitä, missä määrin journalistia sitovat Journalistin ohjeet silloin, kun hän kirjoittaa yksityiselle sometililleen tai osallistuu päivätyön ulkopuolella yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Jos journalisti ilmoittaa sometilillään olevansa journalisti ja hänen seuraajansa tuntevat hänet nimenomaan journalistina, tulisiko hänen noudattaa somessa Journalistin ohjeita?
”Esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Virossa journalistin yksityinen sometili voi olla sääntelyn piirissä”, Hyvönen kertoo.
”Jos journalisti osallistuu julkiseen keskusteluun, yleisön palautteen mukaan hänen tulisi siinä noudattaa Journalistin ohjeita ja esimerkiksi korjata virheet.”
Työryhmä koostettiin pääasiassa JSN:n kannatusyhdistyksen kutsuilla. Kun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja soitti, toimittaja ja media-alan yrittäjä Reetta Räty halusi mukaan ”ilman muuta”.
”Olen tyytyväinen siihen, että ohjeet ovat olemassa. Journalistit tekevät erittäin monipuolista työtä ja toimintaympäristö on muuttunut, mutta ohjeet toimivat yllättävän hyvin työn yhteisenä selkärankana. Journalistin ohjeet ovat minulle läheiset ja tärkeät, olinpa sitten toimittajan, editoijan, pomon, kouluttajan tai yleisön edustajan roolissa.”
Räty on törmännyt julkisissa ja yksityisissä keskusteluissa asioihin, joita Journalistin ohjeiden uudistuksessa olisi hyvä pohtia.
”On kaivattu selkeyttä esimerkiksi kehittyviin uutistilanteisiin, hetki hetkeltä -seurantoihin ja muihin tilanteisiin, joissa juttu muuttuu runsaasti”, hän sanoo.
”Myös samanaikainen kuuleminen nykyisessä nopeassa uutistahdissa on herättänyt keskustelua.”
Julkisesti on pohdittu myös journalistien tekemää kaupallista yhteistyötä sekä sitä, voiko journalisti toimia myös somevaikuttajana ja minkälaisia kaupallisia keikkoja hän voi ottaa vastaan.
”Tämä liittyy laajemmin henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuuteen ja siihen, että journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin”, Räty sanoo.
Räty ja muu uudistusryhmä tutustuu uudistustoiveisiin tarkemmin, kun se aloittaa toimintansa myöhemmin keväällä.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena