Kymmeniä lehtimiehiä on vuoden aikana valtion tilintarkastajain aloitteesta verotettu monista Finnairin ns. ilmaislentomatkoista”, valitteli Sanomalehtimiehen pääkirjoitus syksyllä 1971.
Toimittajat olivat hyvässä uskossa hyödyntäneet Finnairin journalisteille tarjoamia ilmaismatkoja, mutta katala verottaja oli mätkäissyt maksettavaa taannehtivasti jopa viideltä vuodelta. Sanomalehtimiesten Liitto (nyk. Journalistiliitto) oli jo aiemmin kirjelmöinyt aiheesta ministeriöön ja auttanut mätkyjä saaneita jäseniä valittamaan.
Ilmaisia lentomatkoja ei nähty erikoisena asiana – pitihän toimittajan päästä juttukeikalle. VR ja Matkahuolto tarjosivat kotimaan työasioissa matkustaville toimittajille ilmaisia tai alennettuja lippuja, joten oli vain luontevaa, että ulkomaankeikoille matkattiin ilmaiseksi Finnairin kyydissä.
Mikäli toimittaja tosiaan tuotti ulkomaanmatkalta tekstin, saattoi hän joutua verottajan kynsiin. Tuolloin verottaja ilmeisesti katsoi, että toimeksiantaja oli Finnair, ja että lento oli osa palkkiota. Jollei matkalta taas syntynyt juttua, eivät ilmaiset lentoliput kiinnostaneet verottajaa.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
