Kymmeniä lehtimiehiä on vuoden aikana valtion tilintarkastajain aloitteesta verotettu monista Finnairin ns. ilmaislentomatkoista”, valitteli Sanomalehtimiehen pääkirjoitus syksyllä 1971.
Toimittajat olivat hyvässä uskossa hyödyntäneet Finnairin journalisteille tarjoamia ilmaismatkoja, mutta katala verottaja oli mätkäissyt maksettavaa taannehtivasti jopa viideltä vuodelta. Sanomalehtimiesten Liitto (nyk. Journalistiliitto) oli jo aiemmin kirjelmöinyt aiheesta ministeriöön ja auttanut mätkyjä saaneita jäseniä valittamaan.
Ilmaisia lentomatkoja ei nähty erikoisena asiana – pitihän toimittajan päästä juttukeikalle. VR ja Matkahuolto tarjosivat kotimaan työasioissa matkustaville toimittajille ilmaisia tai alennettuja lippuja, joten oli vain luontevaa, että ulkomaankeikoille matkattiin ilmaiseksi Finnairin kyydissä.
Mikäli toimittaja tosiaan tuotti ulkomaanmatkalta tekstin, saattoi hän joutua verottajan kynsiin. Tuolloin verottaja ilmeisesti katsoi, että toimeksiantaja oli Finnair, ja että lento oli osa palkkiota. Jollei matkalta taas syntynyt juttua, eivät ilmaiset lentoliput kiinnostaneet verottajaa.
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker