Työntekijöille kuusi oikeusvoittoa

Yli 60-vuotiaat työntekijät saivat isot korvaukset yt-neuvotteluja seuranneista perusteettomista irtisanomisista. Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen uskoo työnantajien ottavan vaarin Rovaniemen hovioikeuden tuomioista.

Hovioikeus katsoi maaliskuussa, että Alma Media päätti laittomasti Pohjolan Sanomien 61-vuotiaan lehtikuvaajan ja 60-vuotiaan toimitussihteerin työsuhteet. He olivat osa-aikaeläkkeellä.

Käräjäoikeuden tapaan hovioikeuskin katsoi, ettei miesten työ tosiasiassa ollut vähentynyt eikä tuotannollista tai taloudellista irtisanomisperustetta ollut. Hovioikeus totesi Alman syyllistyneen myös ikäsyrjintään ja määräsi yhtiön maksamaan kummallekin miehelle hyvitystä siitäkin.

Kohtuulliseksi korvaukseksi irtisanomisesta hovioikeus katsoi toimitussihteerin osalta 20 kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman. Lehtikuvaajan kohdalla korvaus oli 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä.

Lain mukaan korvausta voi tuomita pääsääntöisesti vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Korvausten taso viestii siitä, että oikeus suhtautuu hyvin negatiivisesti iäkkäiden työntekijöiden irtisanomiseen kyseenalaisin perustein”, Savolainen sanoo.

”Työnantajien pitäisi tarkkaan punnita, väheneekö työ lain edellyttämällä tavalla. Ja vaikka vähenee, niin esimerkiksi syrjivin perustein ei saa irtisanoa.”

Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen sanoo, ettei yhtiö aio hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa tuomioihin.

Maaliskuu oli muutenkin voitokas työnantajiensa kanssa oikeudessa riidelleille journalisteille.

Alma Median Ylä-Kainuun 62-vuotias toimittaja voitti juttunsa Kainuun käräjäoikeudessa, jonka mukaan hänet oli irtisanottu perusteetta. Yhtiön on maksettava hänelle korvauksena 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä. Juutilaisen mukaan Alma tyytyy myös tähän tuomioon.

Korkein oikeus puolestaan katsoi, että tamperelaisen ylioppilaslehti Aviisin entiselle toimittajalle olisi tullut maksaa lehdistön tesin mukaista palkkaa.

”KKO:n ennakkopäätös on todella merkittävä. Linjaushan koskee ylioppilaskuntien lisäksi muitakin lehtityötä teettäviä järjestäytymättömiä työnantajia, kuten esimerkiksi viestintätoimistoja”, Journalistiliiton juristi Tytti Oras sanoo.

Helsingin hovioikeus taas päätti palkkasaatavia koskeneessa riidassa, että Basso Median tuli maksaa jo lakkautetun Basson toimituspäällikölle lehdistön tessin mukaista palkkaa palkkaryhmän 3a mukaan. Samaan oli päätynyt käräjäoikeus.

Samoihin aikoihin saatiin myös ensi kertaa oikeuden kanta MTV:n monimutkaisiin vuokratyö- ja alihankintajärjestelyihin, kun Helsingin käräjäoikeus katsoi MTV Sisällöt Oy:n irtisanoneen online-tuottajan perusteettomasti.

MTV:n mukaan irtisanomisperuste oli taloudellinen ja tuotannollinen ja tuottajan työtehtävät loppuivat. Yhtiö kertoi ryhtyneensä tilaamaan sisällöt alihankintana Nouhau Productions -tuotantoyhtiöltä.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että samassa yksikössä työskenteli samankaltaisissa tehtävissä sekä MTV:n omaa henkilöstöä että Nouhau Productionsin ja henkilöstönvuokrausyritys Nouhau Professionalsin väkeä.

Oikeuden mukaan MTV ei siis siirtynyt yksikössä kokonaisuudessaan ja pysyvästi alihankintaan, vaan Nouhaun työntekijät olivat työntekijäasemaan rinnastettavassa asemassa myös MTV:hen nähden.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV:n maksamaan tuottajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Tässä otetaan kantaa siihen, ovatko Maikkarin järjestelyt todellista työvoimanvuokrausta tai alihankintaa”, Savolainen sanoo.

Savolaisen mielestä ratkaisulla on ennakkopäätöksen luonnetta, ja sen käsittely jatkuu ylemmässä oikeusasteessa. MTV valittaa toimitusjohtaja Jarkko Nordlundin mukaan tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.

”Työsopimuslaki ei lähtökohtaisesti aseta estettä sille, että henkilöstöä vähennetään alihankintajärjestelyn vuoksi, kuten käräjäoikeuskin tuomiossaan toteaa”, Nordlund sanoo.

”Mielestämme käräjäoikeus on väärässä katsoessaan, että tässä tapauksessa alihankintaan siirtyminen ei olisi ollut pysyvää ja että kyseessä olisi ollut online-tuottajan osalta simuloitu järjestely. Kyseessä on ollut aito ja pysyvä järjestely vuodesta 2013 alkaen sekä alihankintaan siirtyminen.”

Työvoimanvuokraus on tyypillisesti tarkoitettu vuoronpaikkaamiseen tai ruuhkapiikkien hoitoon. Klassisena esimerkkinä alihankinnasta Savolainen mainitsee puolestaan teollisuustuotannon siirtämisen toiseen maahan. Myös lehdistön freelancetyö on alihankintaa.

”Maikkarilla työvoiman tarve näkyy olevan jatkuvaa ja samat työntekijät ovat olleet milloin MTV:n, milloin Nouhau Productionsin tai Professionalsin palveluksessa ja tehneet samaa työtä Maikkarin tiloissa ja työvälineillä Maikkarin työnjohdon alaisuudessa”, Savolainen sanoo.

Tällaisen järjestelyn hyväksyminen tekisi hänestä koko työsuhdeturvan merkityksettömäksi.

Nyt käräjäoikeus katsoi, ettei järjestely aiheuttanut MTV:lle kustannussäästöjä eikä työvoiman tarve ollut vähentynyt. Taloudellisia ja tuotannollisia syitä irtisanomiseen ei ollut, ja MTV:n oli maksettava irtisanotulle korvauksia.

Jokaisessa maaliskuussa ratkaistussa oikeustapauksessa kantajille oli myönnetty Journalistiliiton oikeusturvavakuutuksen käyttöoikeus.

Tytti Orasta haastatteli Journalistin toimittaja Marja Honkonen.

Lue myös:

Toimittaja voitti Aviisin tes-kiistan korkeimmassa oikeudessa

Alma, MTV ja Basso Media hävisivät oikeusjuttuja

Oikaisu (8.4.2016 kello 9.30): Kari Juutilainen on Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja, ei henkilöstöjohtaja kuten painetun Journalistin jutussa todetaan. Yllä olevaan tekstiin virhe on korjattu.

Journalistin toimitus