Milloin etninen tausta on syytä kertoa?

Uudella palstalla Journalisti käsittelee Journalistin ohjeita jotka ovat ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea lisääntyminen on muuttanut tapaa, jolla ihmisen etninen tausta on tuotu esiin rikosuutisissa. Viime aikoina perinteisessä mediassa on julkaistu aiempaa enemmän uutisia, joissa epäillyn tekijän tausta ja turvapaikanhakijastatus on kerrottu jo epäilyvaiheessa.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneessa mediassa etnisen taustan kertomisesta on perinteisesti pidättäydytty, koska se leimaa helposti koko ryhmän. JSN:n linjausten mukaan taustojen kertominen on ollut perusteltua esimerkiksi silloin, kun tiedon on katsottu auttavan poliisia rikoksen selvittämisessä tai jos tieto on muuten olennainen.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että muutoksen taustalla ovat paitsi suuret turvapaikanhakijamäärät myös sosiaalisen median ja vihasivustojen aiheuttama paine.

Myös poliisi kertoo aiempaa avoimemmin, jos rikoksesta epäilty on ulkomaalaistaustainen tai turvapaikanhakija. Sadeojan mukaan uutisointitavan täytyikin muuttua.

”Jos perinteinen media vaikenee, niin sitten somet, mv-lehdet ja muut mellastavat ja ihmiset luulevat, että niissä oleva tieto on totta. Siksi meidän pitäisi pystyä kertomaan näistä asioista, mutta pysyä totuudessa ja asiallisena.”

Sadeoja korostaa, että turvapaikanhakijastatus on muuttunut oleelliseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa. Siitä vaikenemiselle ei enää ole samoja perusteita kuin ennen.

”Tässä on kysymys Eurooppaa vuosikymmeniksi – ehkä lopullisesti – muokkaavasta muutoksesta. Silloin journalistien tehtävä on kertoa kaikki mahdollinen siihen muutokseen liittyvä tieto.”

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo, että Journalistin ohje 26 on tulkinnanvarainen, ja että ohjeiden on kyettävä elämään ajassa, minkä takia yleiset muotoilut ovat suotavia. Hän korostaa tähän ohjeeseen sisältyvää sanaa asiaankuulumattomasti.

”Kyse on aina tapauskohtaisesta journalistisesta ratkaisusta. Jos teossa on nähtävissä, että etninen alkuperä, kansalaisuus tai turvapaikkastatus on jollain tavalla ollut teossa taustalla tai vaikuttanut rikokseen tai sen tekotapaan, niin se on olennainen tieto uutisessa.”

Ylä-Anttila sanoo, että ihmisen etninen tausta ei ole varsinainen uutiskriteeri eli esimerkiksi turvapaikanhakijuus ei tee rikoksesta uutista, mutta se voidaan katsoa olennaiseksi tiedoksi, joka on syytä kertoa.

Ylä-Anttilan mukaan Maikkarin linja ei ole viime syksyn aikana sinänsä muuttunut.

”Mutta toki turvapaikanhakijat ovat merkittävä ilmiö, jonka eri puolista on uutisoitava. Myös negatiivisista. Muutos on saattanut korostaa myös sitä, että uutisessa mainitaan että kyse on suomalaisesta tekijästä, jottei teko mene lukijan silmissä ulkomaalaisten piikkiin.”

Milloin tieto etnisestä taustasta sitten on oleellinen ja asiaankuuluva?

Sadeoja muistuttaa, että viimeaikaisissa raiskausepäilyissä on ongelmallista se, että kukaan ei oikeasti tiedä, onko epäillyn etnisellä taustalla oikeasti merkitystä rikoksen syntymisessä. Sadeojan mukaan viranomaisten lausunnoista on kuitenkin syntynyt erittäin perusteltu syy tuoda näkökulma esille.

Sadeoja toivoisi, että Journalistin ohjetta 26 päivitettäisiin, mutta ei osaa kertoa, miten. Hän kuitenkin toivoo, että taustan kertomisesta ei tulisi yleinen tapa.

Lukijalle pitäisi siis pystyä kertomaan, miten etninen tausta on oikeasti vaikuttanut uutisoituihin rikoksiin – jos on.

Viimeaikaisten uutisten perusteella epäiltyjen taustan ja rikosten välistä syy-yhteyttä ei ole uskottavasti kyetty uutisissa todentamaan. l