Juttujen jättäminen signeeraamatta toimittajien suojelemiseksi ei ole yleistynyt – eikä sen pidäkään yleistyä, sanovat päätoimittajat.
Maahanmuutto, rasismi ja järjestäytynyt rikollisuus – kuluneen syksyn aikana on uutisoitu paljon aiheista, joista kirjoittavat toimittajat joutuvat välillä mustamaalauksen tai uhkailun kohteeksi. Juttujen julkaisu anonyymeinä toimittajien suojelemiseksi ei silti ole yleistynyt.
Vain Kalevan Kyösti Karvonen kertoo, että juttujen julkaisu ilman kirjoittajan nimeä on hieman yleistynyt. Karvonen sanoo, että aiheen arkaluontoisuuden takia signee- raus jätetään pois ”ainakin kuukausittain”.
Kaikki vastaajat korostavat, että juttujen anonyymiys toimittajien suojelemiseksi on harvinainen poikkeuskäytäntö. Karjalaisen Pasi Koivumaa sanoo, ettei muis-ta kuluvalta vuodelta yhtäkään tästä syystä nimettömäksi jätettyä juttua. Turun Sanomissa tapauksia on ollut vain yksi, muistelee päätoimittaja Kari Vainio.
”Toimitusta on kuitenkin ohjeistettu, että maahanmuuttokeskustelun koventuessa on mahdollista erikoistapauksissa jättää nimi pois”, Vainio sanoo.
Juttuja jätetään signeeraamatta myös muista syistä kuin arkaluontoisuuden takia. Sanomalehdissä lyhyet uutiset, ”ykköset”, on perinteisesti julkaistu pelkästään lehden nimissä. Sähköisessä mediassa yksi peruste anonyymiydelle on se, että verkkojuttu perustuu toisen toimittajan tv- tai radiojuttuun.
Moni vastaaja kertoo, että nimettömien juttujen osuutta on pyritty vähentämään, oli peruste mahdolliselle anonyymiydelle mikä hyvänsä.
”Lukijapalaute on ollut selvä: kirjoittajan pitää olla selvillä ja tavoitettavissa, oli kyse sitten sähkeuutisesta, viihdeaiheesta tai rikosjutusta”, Iltalehden kakkospäätoimittaja Petri Hakala sanoo.
Useimpien vastaajien mukaan toimittajien mustamaalaus verkossa on yleistynyt kuluneen vuoden aikana, etenkin maahanmuuttopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Vakavat uhkaukset ovat kuitenkin yhä harvinaisia. Kalevan Kyösti Karvonen kertoo, että poliisi on arvioinut toimituksen pyynnöstä joitakin uhkauksia ja todennut niiden vaarallisuusasteen matalaksi.
Päätoimittajat eivät innostu ajatuksesta, että juttuja pitäisi julkaista nykyistä useammin anonyymeinä, jotteivät toimittajat joutuisi mustamaalauksen kohteiksi. Vastaajat eivät myöskään usko, että nimettömyyden yleistyminen vaikuttaisi juttujen sisältöön.
”Ilkassa ei ole jäänyt juttuja kirjoittamatta siksi, ettei niitä voisi omalla nimellään kirjoittaa”, sanoo päätoimittaja Satu Takala.
Moni päätoimittaja toteaa, että anonyymiyden yleistyminen olisi vastoin avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita.
”Vaikka uhkailu lisääntyisikin, niin pelottelun edessä ei saa antautua ja tinkiä journalistisista periaatteista. Silloinhan uhkailu saavuttaisi ainakin osin tavoitteensa”, Karjalaisen Pasi Koivumaa pohtii.
Turun Sanomien Kari Vainion mielestä kirjoittajan nimi verkkojutun lopussa siistii kommentointia.
”Keskustelupalstoilla on paljon helpompi haukkua juttua, kun ei tiedä sen tekijää”, Vainio sanoo.
Mahdollisuus anonyymiyteen poikkeustilanteissa on vastaajista kuitenkin tärkeää.
”Jättämällä kirjoittajan nimi pois voidaan joskus suojella myös lähteitä, jotta jäljille ei päästäisi kirjoittajan nimen kautta”, Kalevan Kyösti Karvonen kertoo.
”Sananvapauden kannalta on tärkeää, että arkaluontoistakin asiaa koskeva juttu voidaan jul-kaista tarvittaessa myös anonyyminä, jos vaihtoehtona on jutun jääminen julkaisematta”, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Juha Vuohelainen.
Päätoimittaja Atte Jääskeläisen pyynnöstä vastannut Vuohelainen korostaa kuitenkin, että Yle on vähentänyt signeeraamattomien verkkojuttujen osuutta.
Näin kysely tehtiin
Journalisti kysyi lokakuussa signeeraamattomista jutuista. Kyselyyn vastasivat Yle, MTV, Iltalehti, Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Ilkka ja Karjalainen.
Kyselyyn eivät vastanneet HS, IS, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Satakunnan Kansa ja Lapin Kansa.
