Pääkirjoitus.
Eduskuntavaalien jälkeen yksi sana on kaikunut ylitse muiden: luottamus. Keskustajohtaja ja tuleva pääministeri Juha Sipilä on toistanut sanaa läkähdykseen asti. Epäilemättä hän on oikeassa, ilman luottamusta yhteispeli ei suju eikä tuloksia synny.
Luottamus ei ole pelkästään menestyksellisen politiikan keskeinen edellytys. Luottamus on keskeinen käyttövoima myös työelämässä varsinkin silloin, kun kriisit koettelevat. Se ei ole pelkästään ylätason asia. Politiikassa luottamuksen pitää läpäistä yhteiskuntaa päättäjistä kansalaisten tasolle asti. Yrityksissäkin työntekijät ovat yhtä tärkeitä luottamuksen rakentajia kuin johtajat ja omistajat.
Toistuvat yt-neuvottelut ovat horjuttaneet luottamusta monessa mediatalossa, eritoten niissä, jotka ovat vähentäneet väkeä varmistaakseen omistajilleen isot osingot. Alkuvuoden
mittaan isoja yt:itä on käyty muun muassa Kainuun Sanomia julkaisevassa yhtiössä, Alman pohjoisissa lehdissä sekä tuoreimpina STT-Lehtikuvassa, MTV:ssä ja Turun Sanomissa. Yt-neuvottelukutsujen perusteluissa toistuvat yleisen taloustilanteen vaikeus ja alan murros.
Menneen vaalikauden onnetonta arvonlisäveroratkaisua eli lehtitilauksille asetettua alvia ei peruta eikä veron nykytasoa alenneta. Se kävi ilmi Journalistin vaalien alla tekemästä puoluekyselystä. Sen sijaan moni puolue ilmoitti olevansa valmis sijoittamaan digitaaliset sisällöt alimpaan alv-luokkaan, mikä olisi tulevaisuuden ratkaisu, luottamusta lisäävä toimi.
Vaalitulos antaa joitakin viitteitä Journalistiliiton tärkeinä pitämien politiikkatavoitteiden näkymistä.
Journalistin kyselyssä suurten puolueiden enemmistö oli valmis parantamaan itsensä työllistäjien asemaa. Nollatuntisopimuksia koskevien käytäntöjen tiukentaminen sai vähemmän kannatusta. Näiden työelämään liittyvien asioiden edistyminen riippuu hallituspohjasta ja osaltaan myös Sipilän tavoitteleman yhteiskuntasopimuksen sisällöstä ja merkityksestä.
Yleisradion tehtävien uudelleenarviointia kannattivat kyselyssämme suurista puolueista muut paitsi sosiaalidemokraatit, jotka yhdessä kokoomuksen kanssa kannattivat Ylen rahoituksen säilyttämistä nykytasolla. Keskusta ilmoitti haluavansa tarkastella Ylen tehtäviä ennen rahoitustason linjaamista. Perussuomalaiset kannattivat kyselyssä Ylen rahoituksen vähentämistä.
Journalismille tärkeää lähdesuojaa kaikki puolueet ilmoittivat puolustavansa myös verkkovalvontalakia säädettäessä.
Jouston hinta
Mitä tarkoittaa joustavuus työmarkkinoilla? Sitä, että työntekijöistä pitäisi päästä nykyistä helpommin eroon. Ongelmana vain ovat työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt.
Mutta onhan olemassa kiertoteitä, kuten vuokratyöfirmoja, jotka tekevät työntekijöiden kanssa nollasopimuksia. On löysä hirsipuu, jota kutsutaan tarvittaessa töihin tulemiseksi.
Jouston hintaa ajatellaan usein vain yhdestä vinkkelistä: työnantaja laskee säästävänsä. Työntekijän näkökulma on toinen: joustotyövoima elää jatkuvassa epävarmuudessa. Kyse ei ole vain toimeentulosta, vaan myös henkisestä jaksamisesta.
Ruotsin Journalisten-lehden (05/2015) Joustavuuden hinta -sarjan neljännessä osassa professori Gunnar Nygren sanoo, että epävarmuus vaikuttaa myös journalismiin. Se lisää ammatillista epävarmuutta, syö uskallusta. Ennen pitkää se näkyy myös säästäjän tilillä.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
