”Analytiikka on auttanut kehittymään jutun kärjen tekemisessä ja otsikoinnissa”
Riika Tauriainen, 28, työskentelee uutistoimittajana Iltalehden kotimaan uutistoimituksessa. Hän on työskennellyt lehdessä kolmisen vuotta.
Tauriainen on aiemmin työskennellyt muun muassa tarjoilijana. Silloin asiakkaan tyytyväisyyden näki heti omin silmin. Journalistin työ on abstraktia ja yleisö on laaja, mutta analytiikan avulla Tauriainen pystyy konkreettisesti hahmottamaan oman työnsä jäljen.
”Minulle on tärkeää nähdä, että jutut eivät vain uppoa jonnekin verkon saloihin vaan siellä on ihmisiä, jotka oikeasti lukevat niitä. Data muistuttaa, että työllä on merkitystä”, Tauriainen sanoo.
Hänen työhönsä kuuluu sähkevuoroja, joissa hän kirjoittaa lyhyitä uutisia ja päivävuoroja, joissa hän kirjoittaa pidempiä juttuja. Juttujen aiheet tulevat uutispäälliköltä ja omista ideoista.
”Usein myös ideoimme yhdessä. Analytiikan avulla näkee, mitkä isot uutisaiheet ovat viime päivinä kiinnostaneet lukijoita ja mihin voisi tarttua lisää. Tai mikä aihepiiri kiinnostaa sillä hetkellä yleisöä niin, että siitä voisi ideoida lisää juttuja.”
Töissä Tauriaisella on aina auki Google Analytics, josta hän näkee juttujen lukijamäärät viime vuorokauden ajalta ja kyseisellä hetkellä.
”Katson niitä kerran, pari päivässä. Luvuista saan hyvän käsityksen, mikä suomalaisia luetuttaa.”
Omista jutuistaan Tauriainen seuraa tarkasti paljon työtä vaatineiden juttujen tai hänelle tärkeiden aiheiden lukuja. Hänelle erityisen tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi ympäristö, luonto ja eläinten oikeudet. Niistä tehdyt jutut ovat harvoin yhtä suosittuja kuin sota- tai rikosjutut.
”Analytiikka on auttanut kehittymään jutun kärjen tekemisessä ja otsikoinnissa eli siinä, miten vähemmän mediaseksikkäästä aiheestakin voi saada kiinnostavan”, Tauriainen sanoo.
Iltalehden uutispäälliköt tekevät toimitukselle päivittäin koosteen siitä, miten jutut ovat vetäneet ja tavoitteet täyttyneet. Eri osastot käsittelevät viikkopalavereissaan omat lukunsa ja päätoimittajatunneilla toimitus saa tiedot koko lehden lukujen kehityksestä. Lisäksi sosiaalista mediaa ja videoita tekevät osastot jakavat koko toimitukselle viikoittain koosteen menestyksestä niissä.
”Sitten on vielä erikseen maksullinen plussapuoli. Meillä uutispuolella tärkeitä ovat sivunäytöt, plussapuolella tilausmäärät”, Tauriainen sanoo.
Uutisjutuissa on olennaista nopeus, selkeys ja konkretia. Ilmiöjutun menestysmahdollisuuksia parantaa se, että joku ihminen kertoo siihen liittyvästä kokemuksestaan.
”Silti etenkin vaikeista ja herkistä aiheista, kuten päihdeongelmista, naisten kokemasta väkivallasta tai koulukiusaamisesta kirjoittaessa etiikan on mentävä klikkien edelle”, Tauriainen sanoo.
”Jos minua on huolestuttanut, että juttu voi loukata haastateltavia, heidän läheisiään tai aihepiiriin liittyviä uhreja, olen sanonut uutispäällikölle, että en halua tätä kulmaa otsikkoon. Eikä näkemystäni ole koskaan poljettu.”
Iltalehti seuraa dataa tarkasti. Luvut ovat jatkuvasti näkyvillä myös toimituksen isoilla näytöillä. Tauriainen ei silti koe olevansa töissä ”klikkilehdessä”.
”Päälliköt painottavat meille, että pitää mennä laatu edellä. Vaikka saataisiin hyvä juttuvinkki aiheesta, joka olisi varmasti tosi luettu, juttua ei tehdä, jos asioita ei saada vahvistettua luotettavasta lähteestä. Meillä on paljon journalistista harkintaa, eikä datahuuma mene sen ohi.”
Iltalehti käyttää dataa sisältöjen menestyksen seurantaan ja suunnitteluun. Suunnitellut sisällöt auttavat sivuston kävijämäärien pitämisessä tasaisina. Uutistyöhön vaikuttavat maailman tapahtumat ja ”uutisnenä”.
”Mutta kun päivän pääuutinen on tehty, data auttaa jatkamaan siitä, mikä yleisöä aiheessa kiinnostaa”, Tauriainen sanoo.
Palavereissa toimitus kehuu paljon lukijoita keränneitä tai keskustelua herättäneitä juttuja, mutta vähemmän menestyneet jutut eivät päädy tikunnokkaan. Tauriaista tietenkin harmittaa, jos oma juttu ei lähde lentoon, mutta hektisessä työssä hän ei ehdi sitä yleensä pitkään harmitella.
”Vaikka tänään en onnistuisi, huomenna voin olla päivän luetuin toimittaja”, Tauriainen sanoo.
”Kun jutusta tulee numeerista palautetta, onnistuminen tai epäonnistuminen tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta”
”Toimituksen keskustelut siitä, millaisia juttuja pitäisi tehdä, mistä aiheista ja millä tavalla ovat varsin erilaisia nyt kuin silloin, kun aloitin toimittajana 2000-luvun alussa”, Sammeli Heikkinen sanoo.
Heikkinen, 45, työskentelee tuottajana A-lehtien ajankohtaistoimituksessa. Hän tilaa ja editoi juttuja Apu360-sovellukseen ja Apu.fi-verkkosivustolle, jossa on muun muassa Avun, Imagen, Mondon ja Tuulilasin sisältöjä. Lisäksi Heikkinen kirjoittaa itse juttuja.
”Nyt etusijalla on kiinnostavuuteen pyrkiminen ja se, onko juttu sellainen, että joku voisi maksaa sen lukemisesta. Näitä pohdimme sekä toimituksen omia että freelancereilta tilattavia juttuja suunnitellessa.”
Aiemmin A-lehtien ajankohtaistoimitus seurasi Apu.fi:n juttujen lukijamääriä. Uuteen Apu360:een on myyty tilauksia nyt reilu puolitoista vuotta, ja toimitus seuraa myös sitä, millaiset jutut tuovat tilauksia.
Ajankohtaistoimituksessa analytiikkaa seuraavat ensisijaisesti esihenkilöt ja deski, joka hoitaa juttujen julkaisun sovelluksessa ja verkossa ja jakaa jutut somekanaviin. Heikkinen saa tietoja luvuista viikoittaisissa katsauksissa, jotka jaetaan toimitukselle Teamsiin. Aiemmin ajankohtaistoimitus kävi luvut läpi jokaisessa viikkokokouksessa. Nykyisin yhteistä aikaa käytetään usein esimerkiksi ajankohtaisten asioiden käsittelyyn.
Itsekseen Heikkinen tutkii juttujen menestystä Google Analyticsilla. Työhön kuuluu olla isossa kuvassa perillä siitä, miten jutut pärjäävät.
”Mutta sellaista en tee, että katsoisin, miten yksittäinen juttu tuo reaaliajassa lukijoita ja miettisin sen pohjalta, muutetaanko otsikkoa.”
Siitä, millaiset jutut tuottavat tilauksia, toimitus on ehtinyt kerätä dataa vasta vähän yli puolentoista vuoden ajan.
”Näyttäisi siltä, että omaa arkea lähellä olevat asiat kiinnostavat ihmisiä. Tilauksia tuovat myös jutut, joissa kerrotaan selkeä ihmiskohtalo tai tarina jostain muutoksesta”, Heikkinen sanoo.
Omia juttuja kirjoittaessaan Heikkisellä on enemmän paineita nyt kuin printtiaikana.
”Silloin mietimme vain, että tämä oli tärkeä tai hienosti kirjoitettu juttu tai kova uutinen. Nyt kun jutusta tulee numeerista palautetta, onnistuminen tai epäonnistuminen tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta.”
Heikkisen esihenkilöt eivät moiti juttuja lukujen takia. Häntä itseään harmittaa, jos paljon työtä vaatinut ja omasta mielestä onnistunut juttu ei menesty verkossa.
”Kyllä sitä helposti miettii, mikä siinä meni pieleen ja voi olla, että on syytäkin miettiä.”
”Toisaalta analytiikkaan liittyy epävarmuustekijöitä. Kun somen osuus jakelussa on niin iso, todennäköisesti on myös tuurista kiinni, ketkä ja kuinka moni jutun sattuu näkemään.”
Analytiikka on Heikkisen mielestä journalismille sekä hyödyllistä että vaarallista. Jutut tehdään lukijoille, ja on hyvä tietää, onnistuttiinko siinä. Juttujen muotoilu niin, että ne saavuttavat mahdollisimman paljon lukijoita, voi tuottaa rahan lisäksi yhteiskunnallista tulosta.
”Toisaalta yksittäisten juttujen takana pitää olla isompi journalistinen linja, joka ei heilahtele sen mukaan, mikä tänään tuntuu uppoavan.”
Heikkinen kaipaisi alalle enemmän keskustelua siitä, mitä muuta kaupalliselta journalismilta halutaan kuin rahaa. Kyse on myös tekijöiden motivaatiosta.
”En lähtenyt alalle saadakseni aikaan maksutapahtumia, ja silloinen ajatukseni journalismista totuuden etsimisenä on minulle vieläkin tärkeä. Jos pyrimme vain ennakoimaan, mikä ihmisiä kiinnostaa, kuinka totuudellista maailmankuvaa pystymme välittämään?”
Ennen aikakauslehtien toimitukset tekivät journalismia ja puhelinmyyjät myivät sitä, Heikkinen sanoo.
”Nyt journalismin myyminen on mukana toimituksen keskusteluissa.”
”Ihannetilanteessa voisimme helpottaa asiakaspalvelun ruuhkia”
Husin viestintäasiantuntija Suvi Huttunen, 45, tekee työkseen Husaria. Husari on tähän saakka ollut Husin henkilöstö- ja sidosryhmälehti, joka on ilmestynyt sekä printtinä että verkossa. Loppuvuodesta Husari muuttuu verkkomediaksi. Samalla kohderyhmä muuttuu.
”Verkkojulkaisun kohderyhmä ovat ulkoiset sidosryhmät ja potilaat. Henkilöstölle suunnattuja sisältöjä julkaisemme pääasiassa intrassa.”
Tähän asti Huttunen on tuottanut Husarin jutut melko itsenäisesti. Lisäksi lehden toimitukseen on kuulunut viestintäpäällikkö-päätoimittaja. Huttusen lisäksi lehden juttuja ovat kirjoittaneet kaikki Husin viestintäasiantuntijat.
Kun lehden printti on ilmestynyt, Huttunen on vienyt jutut lehden verkkosivuille ja viestintäasiantuntijat ovat jakaneet omat juttunsa somessa. Huttunen on seurannut lukijamääriä ja sitä, mistä lukijat tulevat juttuihin. Näin hän on saanut tietoa myös somepostausten vaikutuksesta.
Husarin sisällön on tarkoitus houkutella lukijoita pitkällä aikavälillä.
”Vaikka jutun julkaisuajankohta on todennäköisin aika tavoittaa lukijat, olen katsonut juttujen lukijamääriä kuukausittain. Uudessa verkkomediassa niitä tulee varmaan ainakin alkuun katsottua viikoittain. Mutta päivittäistä tai minuutti minuutilta -seurantaa ei sielläkään tehdä.”
Husari on osa Husin viestintää, ja sen juttujen aiheita ohjaavat organisaatio- ja viestintästrategia. Printti-Husarin aiheet ovat noudatelleet viestinnän teemoja. Uudessa verkkomediassa juttukonsepteille on määritelty kohderyhmät, jotka niiden pitäisi tavoittaa. Juttujen aiheet päättää kerran kuussa kokoontuva sisältöryhmä.
Verkkomediassa analytiikkaa on tarkoitus hyödyntää paljon perusteellisemmin kuin printti-Husarin aikana.
”Lukijamäärien lisäksi aiomme seurata käynnin kestoa ja yleisön liikkumista ja pysymistä sivustolla. Aiomme myös tehdä hakukoneoptimointia ja seurata tuloksia.”
Husarissa analytiikka auttaa pohtimaan, millaisia juttuja tarvitaan, jotta tärkeänä pidetyt tiedot tavoittavat oikean yleisön.
”Lukujen valossa mietimme, miten esimerkiksi otsikko, kuvat ja julkaisuajankohta vaikuttivat. Tapahtuiko samaan aikaan paljon muuta niin, että juttu jäi jalkoihin? Tai saiko juttu nostetta siitä, että aihe oli esillä muualla yhteiskunnassa”, Huttunen sanoo.
Jutuilla pitäisi jatkossa saavuttaa muutakin kuin se, että ne luetaan.
”Ihannetilanteessa voisimme esimerkiksi saada asiakaspalvelun ruuhkia helpotettua, kun asiakkaat löytäisivät tarvitsemansa tiedon jutusta. Samaan aikaan meidän pitää pystyä kertomaan sidosryhmille ja päättäjille työstä, jota täällä tehdään.”
Toistaiseksi Huttusen parhaiten menestyneitä juttuja on viime maaliskuussa julkaistu juttu siitä, mistä Husin rahat tulevat ja mihin ne menevät.
”Väittäisin, että se oli otsikoitu hyvin. Yritin myös kirjoittaa tekstin mahdollisimman sel-keäksi ja helppotajuiseksi ilman vaikeita taloustermejä. Juttua myös markkinoitiin somessa sopivaan aikaan. Hyvinvointialueiden talous puhuttaa.”
Yleensä eniten lukijoita ovat tavoittaneet Husarin henkilövetoiset jutut, esimerkiksi potilastarinat ja jutut, joihin liittyy jotain dramaattista.
”Keväällä 2023 julkaistu juttu uuden Siltasairaalan RAPTOR-salista sai ihan hirveästi lukijoita. Sali on leikkaussali, jossa hoidetaan kriittisessä tilassa olevia potilaita. Myös viime keväänä julkaistu juttu helikopterilääkäristä pärjäsi hyvin”, Huttunen sanoo.
Tärkeimmät mittarit, ohjelmat ja tavoitteet
Iltalehti
Tärkeimmät analytiikkamittarit: Koko palvelussa viikkotavoittavuus, sivunäytöt, käynnit ja videostartit. Iltalehti Plussassa juttujen tilausmäärät, tilaajien sivunäytöt maksullisissa sisällöissä ja tilausten peruutukset.
Käytössä olevat ohjelmat: Google Analytics ja toimituksen itse rakentamat työkalut.
Tavoitteet: viikkotavoittavuuden kasvu, maksullisen Plussanliikevaihdon kasvu ja Iltalehden verkkopalvelun kirjautuneen käytön kasvu.
Lähde: Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela
Apu360
Tärkeimmät analytiikkamittarit: tilaajien määrä, liikenteen määrä.
Käytössä olevat ohjelmat: Google Analytics, omat tilausjärjestelmät.
Tavoitteet: tilaajien saaminen ja pitäminen.
Lähde: A-lehtien sisältöpäällikkö Eeva Sederholm
Husari
Tärkeimmät analytiikkamittarit: lukijamäärä pitkällä aikavälillä.
Käytössä olevat ohjelmat: analytiikkatyökalu Matomo.
Tavoitteet: Husin viestinnän tavoitteet.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
