Yhdenvertaisuus ei ole syrjäyttänyt tasa-arvoa julkisessa keskustelussa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa käsitteet yhdenvertaisuus ja tasa-arvo elävät sovussa rinta rinnan. Yhdenvertaisuudesta puhuvat yleensä oikeustieteilijät ja kansalaisjärjestöjen edustajat, kun taas muut suosivat tasa-arvon käsitettä.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka Yhteiskuntapolitiikka julkaisi alkuvuonna otsikolla Keiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kielet uutisjournalismissa 1999 – 2018.

Tutkimusta varten ryhmä ihmis- ja yhteiskuntatieteilijöitä analysoi sanojen ”tasa-arvo” ja ”yhdenvertaisuus” esiintymistä mediassa. Miljoonista artikkeleista koostuva aineisto kattaa kahdenkymmenen vuoden ajanjakson.

Käsitteistä perinteisempi on tasa-arvo, joka on viime vuosikymmeninä tarkoittanut etenkin sukupuolten tasa-arvoa. Tutkitulla ajanjaksolla tasa-arvosta puhuttiin enemmän kuin yhdenvertaisuudesta.

2000-luvulla sana yhdenvertaisuus yleistyi ensin mielipidekirjoituksissa. Oikeusasiantuntijat ja tutkijat tukeutuivat käsitteeseen käydessään keskustelua laeista ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Vuoden 2004 yhdenvertaisuuslaki ei vielä vakiinnuttanut käsitettä osaksi yleistä journalistista kieltä. Vasta 2010-luvun alussa yhdenvertaisuus omaksuttiin uutisten ja pääkirjoitusten sanavarastoon.

Samaan aikaan yleistyi myös sanan tasa-arvo käyttö. Etenkin poliitikot ja mielipiteellisiä tekstejä laativat journalistit suosivat käsitettä.

Tutkimuksen perusteella yhdenvertaisuuspuheen lisääntyminen ei häirinnyt perinteistä tasa-arvokeskustelua. Sen sijaan se laajensi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevia keskusteluja kattamaan muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä turvapaikanhakijat.

Yhdenvertaisuuden käsitteestä on tullut erityisen tärkeä kansalaisjärjestöille. Sen avulla järjestöt saavat kytkettyä oman asiansa Suomen perustuslain yhdenvertaisuuspykälään.