”Matto vedettiin jalkojen alta aika totaalisesti”, Pasi Hakala sanoo.
Koronavirus mullisti freelance-valo-kuvaajana työskentelevän Hakalan työtilanteen kertarykäisyllä. Maaliskuun puolivälin työkeikka Berliinissä järjestettyyn eurooppalaista kulttuurivaihtoa käsitelleeseen seminaariin jäikin toistaiseksi viimeiseksi.
”Tammikuu ja helmikuu olivat jo olleet työtilanteen kannalta hiljaista aikaa. Se ei haitannut, koska niin on joka vuosi”, Hakala sanoo.
”Kalenteri oli kuitenkin alkanut täyttyä kevättä kohden todella lupaavasti.”
Hakalan palattua Saksasta sähköpostilaatikkoon alkoi kolahdella viestejä. Sekä tapahtumia että kuvauskeikkoja peruttiin tai siirrettiin. Kalenteri tyhjeni muutamassa päivässä kokonaan.
”Kevään työt peruuntuivat sataprosenttisesti. Olo oli todella epätodellinen. Nytkin seuraava kuvaus on sovittu vasta kesäkuun puoliväliin, ja myös sen toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä.”
Hakala putosi tyhjän päälle vain hetkeksi. Kahdenkymmenen vuoden kokemus työskentelystä ravintolakeittiössä tuo turvaa muutostilanteessa. Kevään pelasti huhtikuisena perjantai-iltana tullut puhelu. Jyväskylässä kasvisravintolaa pitävä Maija Silvennoinen soitti, ja kertoi tarvitsevansa apua.
”Vastasin hänelle suoraan, että työtilanteeni on lähinnä säälittävä. Hän taas oli kahdestaan tyttärensä kanssa tehnyt töitä kellon ympäri, ja tarvitsi lisäkäsiä. Menin heti maanantaina aamukahdeksalta verestelemään vanhoja muistoja ruoan laittoon”, Hakala kertoo.
”Todennäköisesti uusi ravintolaurani tosin loppuu kesäkuun vaihteessa. Siinä vaiheessa ravintola pystynee jo ottamaan vuokratyövoimansa takaisin töihin.”
Journalistiliitto selvitti toukokuun alkupuolella free-jäsenille tehdyssä kyselyssä koronakriisin vaikutusta näiden työtilanteeseen. Kaksi kolmesta vastanneesta raportoi työtilanteensa heikentyneen koronakriisin myötä.
39 prosenttia kertoi, että työtilanne tai toimeksiantojen määrä oli vähentynyt selvästi. 27 prosentin mukaan tilanne oli heikentynyt hieman. Työtilanteensa kertoi parantuneen ainoastaan kuusi prosenttia vastanneista.
Kyselyyn vastasi 275 Journalistiliiton free-jäsentä, joista naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia.
Tulot olivat laskeneet samassa suhteessa. 67 prosenttia vastaajista kertoo koronakevään vähentäneen tulojaan. 43 prosentilla vastaajista heikennys on ollut suuri.
Kun vastaajien keskimääräinen kuukausitulo ennen kriisiä oli 2 900 euroa kuukaudessa, on se koronakevään aikana laskenut 1 800 euroon.
Pasi Hakala kuuluu niihin, joiden tuloihin tilanne on vaikuttanut merkittävästi. Hakala tekee normaalisti neljästä kahdeksaan journalistista kuvauskeikkaa kuukaudessa sekä päälle kuvauksia yrityksille ja yksityishenkilöille.
”Tulot ovat nyt pudonneet nollaan näiden kaikkien osalta”, Hakala sanoo.
Jo sovittujen keikkojen peruuntumisesta raportoi yli puolet vastaajista. Joka neljänneltä keikkoja on peruttu paljon tai erittäin paljon. Toisaalta 42 prosenttia vastaajista kertoo, että keikkoja ei ole peruttu lainkaan.
Vain kymmenen prosenttia kertoi, että perutuista keikoista on maksettu korvaus. Tällöinkin korvauksen taso on vastaajien mukaan ollut yleensä nimellinen. Täyden korvauksen peruuntuneista keikoista ilmoittaa saaneensa vain 16 prosenttia niistä, joiden töitä oli peruttu.
11 prosenttia vastaajista kertoi työn tilaajan pyytäneen kriisin vuoksi laskuttamaan jo tehdystä työstä alun perin sovittua vähemmän. Vajaa kolmasosa niistä, joilta tätä oli pyydetty, oli suostunut palkkion alennukseen. Valtaosaltaan freelancereiden keskiansion lasku siis johtui töiden vähenemisestä, ei palkkiotason romahtamisesta.
Kriisi ei ole juuri vaikuttanut ei-journalististen viestintäalan töiden tekemiseen. Viestintäpuolella keikkoja ei kyselyn perusteella ole peruttu juuri lainkaan.
Myös yrittäjät voivat nyt saada työmarkkinatukea. Työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon oli kuitenkin kyselyyn vastanneista ilmoittautunut ainoastaan 23 prosenttia. Tuen hakeminen on kannattanut. Työttömäksi ilmoittautuneista vain 15 prosenttia oli saanut hylkäävän tukipäätöksen.
Kuntien jakamaa 2 000 euron yksinyrittäjätukea kertoi hakeneensa noin 30 freelanceria. Tukea oli saanut kymmenkunta. Suurimmalle osalle hakeneista päätöstä ei ollut vielä tullut.
Myös Pasi Hakala kiittelee tukien auttavan vaikeimman vaiheen yli pääsemisessä. Oman yrityksensä kautta työskentelevä Hakala on saanut Finnfotolta 1 400 euron arvoisen avustuksen. Myös työttömyyskorvaus ja asumistuki ovat auttaneet selviytymään.
”Varsinkin se on oikeasti kova juttu, että olen yrittäjänä nyt viimein oikeutettu työmarkkinatukeen. Myös kollegan vinkkaamasta asumistuesta sain hyväksytyn päätöksen muutamassa päivässä. Näiden ansiosta studion ja asunnon vuokrien maksaminen näyttää nyt onnistuvan.”
Kyselyn avoimissa kysymyksissä kysyttiin, onko vastaaja löytänyt muita töitä korvaamaan vähentyneitä oman alan työtilaisuuksia.
Moni on löytänyt ainakin jotakin korvaavaa työtä, myös muun alan työtä.
”Olen saamassa taiteilija-apurahan kaunokirjalliseen työskentelyyn”, kirjoittaa eräs vastaaja.
”Teen apurahalla omaa hanketta, mutta työnteko on hyvin haastavaa, koska lapset ovat kotona”, toteaa toinen.
Kolmannella on kehitteillä oma verkkolehti toisen freelancerin kanssa. Eräs vastaaja on perustanut verkkokaupan, josta on tullut lisätienestejä.
Ongelma on usein, että muillakin aloilla on vaikeaa.
”Olen ajanut sivutoimisesti taksia vuoden verran, sillä toimeksiantoja ei ole löytynyt tarpeeksi”, vastaaja kirjoittaa.
”Koronaviruksen takia taksiajot vähenivät 80 – 90 prosenttia.”
Monet työtilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyvät avovastaukset kertovat toivottomuudesta. Elokuva-arvostelija huomauttaa olevansa ensi-iltojen peruuntumisen vuoksi vailla töitä.
”Entinen hyvä aika ei palaa enää koskaan”, toinen freelancer uskoo.
”Korona on vienyt kaikki tuloni”, kertoo kolmas.
Freekentälle on tyypillistä, että osalla menee paremmin kuin toisilla.
”Epidemia ei ole juurikaan vaikuttanut työtilanteeseeni”, yksi vastaaja toteaa.
”Sen aikana olen saanut työtarjouksia enemmän kuin olen pystynyt ottamaan vastaan. Uskon, että töitä riittää myös jatkossa.”
Myös Pasi Hakala vakuuttaa, että tilanne ei ole vienyt hänen uskoaan tulevaisuuteen valokuvaajana.
”Iso osa kuvauskeikoista on peruuntunut, mutta monet on myös siirretty syksyyn. Syksystä ei tietenkään voi vielä varmasti tietää, mutta uskon, että silloin töitä taas riittää.”
Freelancerien koronakysely
Kysely tehtiin toukokuun alussa sähköpostitse Journalistiliiton free-jäsenille.
Kyselyyn vastasi 275 jäsentä, joista 60 prosenttia oli naisia.
Vastaajien tulot olivat ennen koronaa keskimäärin 2 900 euroa kuussa.
Vastaajien tulot olivat huomattavasti suuremmat kuin Journalistiliiton tuoreimmassa freetutkimuksessa 2018. (Tuolloin 2 200 euroa kuussa.)
Korona-aikana tulot laskivat noin 1 800 euroon.
67 prosenttia vastaajista kertoo tulojensa laskeneen korona-aikana. 43 prosentilla tulot laskivat selvästi.
Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi ilmoittautuneensa työnhakijaksi TE-toimistoon. Kuntien kautta jaettavaa 2 000 euron yksinyrittäjätukea kertoi hakeneensa vain noin 30 freelanceria.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena