Suomen tietotoimiston muutosneuvottelut alkavat huomenna keskiviikkona 10. joulukuuta. Neuvottelujen piirissä on kaikkiaan 88 henkilöä, ja niiden arvioidaan johtavan enintään 25 henkilötyövuoden vähentämiseen.
Neuvottelujen piirissä on suurin osa STT:n journalistisen työn tekijöistä. Muun muassa kuvaajat ja Australiaan lähdössä oleva tiimi on rajattu ulkopuolelle. Neuvotteluiden ennakoidaan jatkuvan vuoden 2026 helmikuun loppuun saakka.
STT:n tulevaisuus on ollut epävarma sen jälkeen, kun pääomistaja ja suurin asiakas Sanoma ilmoitti syyskuussa lopettavansa uutistoimiston palveluiden käyttämisen kokonaan tai lähes kokonaan.
Julkisuudessa on syksyn ajan keskusteltu esimerkiksi valtion mahdollisuudesta jatkossa tukea STT:tä, mutta rahoitusmallia ei toistaiseksi ole löytynyt.
Muutosneuvottelutiedotteensa yhteydessä perjantaina 5. joulukuuta STT kuitenkin tiedotti jatkavansa toimintaansa uutis- ja kuvatoimistona.
STT:n pääluottamushenkilö Hannu Aaltonen kertoo henkilöstön pohtivan muun muassa sitä, miten ympärivuorokautista uutistoimistoa voi ylläpitää huomattavasti nykyistä pienemmällä väkimäärällä.
Työntekijöiden epätietoisuus on muutenkin suurta, Aaltonen sanoo.
”Kyllähän tämä on todella raskasta, kun epävarmuutta on kestänyt jo nyt syyskuusta saakka. Tilanne tuntuu ihmisistä hirvittävän epäoikeudenmukaiselta. Totta kai tuntuu, kun palkkio hyvästä työstä on tällainen.”
Päättäjiltä olisi jo tässä vaiheessa toivonut päätöksiä rahoituksen suhteen, Aaltonen sanoo.
”Toki sekin on päätös, että ei päätetä. Ainoa positiivinen uutinen tässä vaiheessa on se, että toiminta jatkuu ja kaikkia työpaikkoja ei menetetä.”
Aaltosen mukaan tällä hetkellä on selvää vain se, että STT:n toiminta on muutosneuvottelujen jälkeen nykyistä huomattavasti suppeampaa.
Toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoo STT:n pyrkivän huhtikuusta eteenpäin niin hyvään palveluun kuin on pienemmällä henkilöstöllä mahdollista. Talven aikana neuvotellaan, mitä toimitus priorisoi ja mitä karsii.
Laaksonen ei voi avata tarkasti Sanoman kanssa käytyjen keskustelujen sisältöä, kuten sitä, loppuuko Sanoman asiakkuus kokonaan.
”Mutta varmaa on, että Sanoma tulee vähentämään ostojaan meiltä merkittävästi.”
Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja päätoimittaja Pekka Mervola sanoivat Sanoman ilmoituksen jälkeen syyskuussa konsernin jäävän STT:n asiakkaaksi, mutta vain, jos sen toiminta ei merkittävästi supistu. Laaksonen ei halua avata myöskään STT:n ja Keskisuomalaisen tilannetta.
”En voi kommentoida yksittäisiä asiakkuuksia.”
Laaksonen huomauttaa, että uusia asiakkaita poistuvien tilalle on käytännössä mahdoton hankkia, koska STT palvelee jo nyt suomalaista mediakenttää niin kattavasti.
”Mutta uuteen toimintamalliimme on hahmoteltu media-asiakkaille samoin kuin yritysasiakkaille ja julkisen hallinnon asiakkaille myös uusia palveluita. Nämä toki vaativat kehitystyötä ja aikaa”, Laaksonen sanoo.
Apuna uuden mallin kehittelyssä on ollut STT:n tiivis yhteistyö eurooppalaisten ja erityisesti pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa, Laaksonen sanoo.
STT:n säilyminen ei Laaksosen mukaan edelleenkään ole pitkällä aikavälillä varmaa.
”Rakennamme nyt jalkojemme alle tukevampaa pohjaa. Työtä on edessä todella paljon”, Laaksonen sanoo.
”STT:n pelastamiseksi on ensin löydyttävä poliittinen tahto. Sen jälkeen löytyy todennäköisesti keinojakin. Rahoituskeskustelut liikenne- ja viestintäministeriön kanssa jatkuvat edelleen.”
Oikaisu 10.12. klo 9.15. Toisin kuin jutun alkuperäisessä versiossa todettiin, neuvotteluiden piirissä eivät ole kaikki STT:n työntekijät, vaan niiden ulkopuolelle on rajattu valokuvaajat ja Australiaan lähdössä oleva tiimi.
Uusimmassa lehdessä
- Aggressiivinen syöpä, helvetilliset vaihdevuodet, vammaisen lapsen syntymä. Minna Ala-Heikkilä, Ani Kellomäki ja Niklas Thesslund tekevät juttuja kokemastaan.
- Media-ala tarvitsisi täydennyskoulutusta, mutta oppilaitosten ei kannata tarjota sitä
- Yritys rekrytoi talousjournalisteja, mutta jätti palkat maksamatta
- Media-alan alkava vuosi kaipaa valopilkkuja