Helsingin Sanomien visuaalinen journalisti Hanna Rihto työskentelee Sanoma-konsernin etätyölinjauksen mukaisesti keskimäärin kolme päivää viikossa Sanomatalossa. Kaksi päivää menee etätöissä kotona.
Rihto työskentelee uutishuoneella, jossa on jatkuva puheensorina ja häly. Etätyöpäiville on jatkuva tarve.
”Meillä ei ole omia paikkoja toimistolla, joten keskittymistä vaativien töiden tekeminen on helpompaa kotona, kun saa työskennellä rauhassa”, Rihto sanoo.
Viime aikoina eri alojen yritykset ovat viestineet vähentävänsä etätyöskentelyä. Myös mediataloissa suunta on takaisin toimistolle. Journalistin kartoituksen perusteella mediataloissa pakollisia lähipäiviä on keskimäärin kolme viikossa, kun aiemmin niitä oli yhdestä kahteen viikossa.
Mahdollisuus etätyöhön kuitenkin vaihtelee myös mediatalojen sisällä. Uutistoimituksissa ja -deskeissä lähityö on usein käytännössä ainoa vaihtoehto.
Esimerkiksi Ilta-Sanomien uutis- ja kuvatoimituksissa sekä uutisdeskissä etätyö on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Päätoimittaja Johanna Lahti sanoo, että muutenkin suurin osa lehden työstä tehdään toimituksessa.
Sanoma-konserni on lisännyt etätyötä koskevaan ohjeeseensa yhden lähipäivän viikossa.
”Meidän käytäntömme on nyt se, että toimistolla tulisi työskennellä viikossa enemmän kuin etänä. Sen lisäksi eri yksiköissä on täsmennyksiä: joko tiukennuksia tai löyhennyksiä”, Sanoman viestintäjohtaja Hanna Johde sanoo.
Samansuuntaisesti vastasivat muutkin Journalistin tavoittamat mediatalot tai toimitukset. Kaleva Median suositus on kaksi – kolme lähipäivää viikossa, mutta työnantaja voi myös ilmoittaa etätyön päättymisestä, jos esimerkiksi työntekijän työtulokset heikkenevät.
Selkeä poikkeus muista on MTV:n uutiset, jossa ei pahinta pandemia-aikaa lukuun ottamatta koskaan siirrytty etätöihin.
”Yhtiön virallinen linja on vähintään kolme läsnäpäivää viikossa, mutta uutistoimitus on oma lukunsa. Työt tehdään täällä työpaikalla, koska televisiouutisia ei voi tehdä soittelemalla. Joustavuutta kyllä on, ja otamme ihmisten elämäntilanteet huomioon, mutta käytännössä 90-prosenttisesti kaikki ovat omien työvuorojen mukaisesti täällä töissä”, MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen sanoo.
Myös Yleisradiossa läsnätyö on lähtökohta. Uutiset ja urheilu -yksikön vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen sanoo, että osa uutistoimituksen tehtävistä on sellaisia, ettei niitä voi tehdä etänä. Jos tehtävä sen mahdollistaa, etätyötä voi tehdä kahdesta kolmeen päivään viikossa.
”Vaikka läsnätyö on lähtökohta, mahdollistamme etätyön silloin, kun se sopii tiimin tai toimituksen arkeen. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan voi olla, että joku tiimi ei olisi koskaan työpaikalla”, Pokkinen sanoo.
Aikakauslehtitaloissa etätyö on yleisempää kuin uutismediassa. A-lehdissä lähipäiviä on viikossa vain kaksi. Niiden sijoittelusta toimitukset sopivat keskenään. Henkilöstöjohtaja Anne Pallasteen mukaan töistä sovitaan siellä, missä työt tunnetaan parhaiten.
”Emme elä sellaisessa maailmassa, että joku jostain antaa kaikille ohjeet”, Pallaste sanoo.
Otavamediassa etätyölinjaus on saman suuntainen kuin A-lehdillä. Henkilöstöasiantuntija Marjatta Leino sanoo, että Otavamedian toimitukset päättävät itse lähipäivistään. Ne suunnitellaan yhdessä etukäteen, jotta perusteet lähipäiville ovat selvät.
”Työryhmä miettii hyvin tarkoin myös sitä, mitä se tekee sinä päivänä. Sillä on merkitystä, miksi toimistolle mennään. Yleensä he pitävät toimituskokouksia, suunnittelupalavereja tai työpajoja. Meillä ei ole yhteistä, kaikille määrättyä päivää, vaan se on puhtaasti työryhmäkohtainen”, Leino sanoo.
Otavamedia poikkeaa selvästi muista mediataloista ulkomailla työskentelyn suhteen. Otavamedialla on mahdollista tehdä korkeintaan neljä viikkoa etätöitä EU-maissa sekä Norjassa tai Sveitsissä. Ulkomailla työskentelyyn on konsernitason ohjeet. Järjestelystä ei saa aiheutua lisäkustannuksia työnantajalle.
”Tämä lähtee meidän arvoajattelustamme. Jos henkilöllä on mahdollisuus työskennellä näissä määritellyissä maissa, niin ei sitä ole haluttu estääkään”, Leino sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker