Petroskoissa toimiva venäläinen Periodika-kustantamo ilmoitti lokakuun lopulla lopettavansa julkaisutoimintansa. Pian ilmoituksen jälkeen se kuitenkin kertoi jatkavansa julkaisemista.
Periodika-kustantamo toimii Venäjän valtion alaisuudessa. Se saa rahoituksensa Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja uskontosuhteiden ministeriöltä.
Kustantamo julkaisee suomenkielistä Karjalan Sanomat -sanomalehteä, karjalankielistä Oma Mua -sanomalehteä, vepsänkielistä Kodima-aikakauslehteä, suomenkielistä Carelia-aikakauslehteä sekä suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi ilmestyvää Kipinä-lastenlehteä.
Näistä vanhin on Karjalan Sanomat, joka on ilmestynyt vuodesta 1920. Se on ainoa Venäjällä ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.
Kustantaja Natalja Sinitskaja perusteli päätöstä Oma Media -portaalin uutisessa sillä, että kustantamo ei saanut rahoitusta lehtien julkaisemiseen.
Päivää myöhemmin kustantamo julkaisi venäläisessä sosiaalisen median palvelussa VKontaktessa päivityksen, jonka mukaan taustalla olisi ollut ongelma määrärahojen saamisessa vuoden 2024 viimeiselle vuosineljännekselle. Sittemmin päivitystä on muokattu ja tiedot päätöksen taustoista poistettu.
Kaksi päivää lopettamisuutisen jälkeen julkaisut kertoivat sivuillaan, että ministeriö on myöntänyt kustantamolle rahoituksen ja lehtien ilmestyminen jatkuu.
“Olemme iloisia, että rahavarojen myöntämistä koskeva kysymys on ratkaistu nopeasti. Kiitämme kaikkia virastoja, jotka ovat auttaneet ratkaisemaan tämän ongelman”, Sinitskaja kommentoi Oma Mediassa.
“Lehtien ja aikakauslehtien toimitukset toimivat normaalisti. Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien ja aikakauslehtien julkaisu jatkuu. Kiitämme lukijoitamme, kieliaktivisteja, julkisten järjestöjen edustajia ja kollegoitamme tuesta.”
Journalistin yhteydenoton jälkeen Oma Media -portaalin suomenkielistä lopettamisuutista muutettiin. Ilmaus ”lopettaa määräämättömäksi ajaksi” vaihdettiin muotoon ”keskeyttää väliaikaisesti”. Maininta julkaisutoiminnan lakkauttamisesta löytyy edelleen uutisen venäjänkielisestä versiosta.
Periodika-kustantamo on ilmoittanut talousvaikeuksistaan jo kesällä.
Heinäkuussa se kertoi pienentävänsä Karjalan Sanomien ja Oma Muan sivumäärää vuodesta 2025 alkaen ja alkavansa julkaista lehtiä mustavalkoisina.
Kustantamon mukaan päätös tehtiin Karjalan tasavallan “budjettivarojen säästämiseksi”. Oma Muan sivumäärää ilmoitettiin vähennettäväksi 12 sivusta 8 sivuun sekä Karjalan Sanomien sivumäärää 16 sivusta 12 sivuun. Kustantaja Natalia Sinitskaja kertoi tuolloin, että muutos ei vaikuta työpaikkoihin.
Oma Mua -lehden päätoimittaja Olga Smotrova harmitteli Oma Median jutussa leikkausten vaikutusta karjalan kielen asemaan. Karjalankielisestä lehdestä puolet julkaistaan vienankarjalan murteella, puolet livvinkarjalan murteella.
“Kummallakin murteella julkaistaan vain kolme sivua materiaalia, mikä ei tietenkään ole tarpeeksi kielen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi”, hän totesi tuolloin.
Heinäkuun jutussa nostettiin myös esiin, kuinka Oma Mua -lehden tilausmäärät olivat pienentyneet vuosien varrella. Päätoimittaja Smotrova perusteli tätä muun muassa Venäjän postin ongelmilla: kun tilaajat eivät saa lehtiä ajoissa, he lopettavat lehden tilauksen.
Lokakuussa, lakkautuspäätöksen yhteydessä kustantaja Natalia Sinitskaja harmitteli, kuinka kustantamo menettäisi päätöksen myötä vähemmistökieliä taitavat työntekijänsä, joista on pulaa.
“Lisäksi vähemmistökielisten julkaisujen keskeyttäminen aiheuttaa närää vähemmistöjen keskuudessa”, Sinitskaja totesi tuolloin.
Journalisti ei saanut haastattelua Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitskiltä tai Periodika-kustantamon johtaja Natalia Sinitskajalta.
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten dosentti Janne Saarikiven mukaan vähemmistökielten asemaa on heikennetty Venäjällä vuosien varrella ”kaikilla mahdollisilla tavoilla”.
”Nyt se saavuttaa uudet pohjat”, hän sanoo.
Yleisimpiä tapoja ovat hänen mukaansa juuri vähemmistökielisiin medioihin puuttuminen tai vähemmistökielisen opetuksen hankaloittaminen ja vähentäminen. Vähemmistökielten asemaa Karjalan tasavallassa hän kuvaa jo ennestään heikoksi.
Saarikivi kertoo, kuinka perinteisiä vähemmistökieliseen mediaan puuttumiseen tapoja ovat toimituksen vaihtaminen, rahoituksen vähentäminen tai esimerkiksi lähetysajan muuttaminen hankalaan ajankohtaan.
Hänen mukaansa Venäjällä on ollut nähtävissä puhetapaa, jossa vähemmistökieliseen toimintaan ei olisi varaa, koska ne on haluttu käyttää sotaan Ukrainassa.
”Venäjällä on nyt iso paine säästää kaikesta, joka ei liity sotimiseen”, Saarikivi sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
