Journalistiliitto harkitsee eroa kansainvälisestä kattojärjestöstään IFJ:stä.
IFJ eli Kansainvälinen Journalistiliitto on maailman suurin journalistijärjestö. Vuonna 1952 perustetulla kattojärjestöllä on jäsenliittoja ja -yhdistyksiä yli 140 maassa.
Suomen Journalistiliitto on ollut mukana IFJ:ssä vuodesta 1956. Nyt näyttää siltä, että yhteinen taival päättyy. Suomen Journalistiliitto eroaa IFJ:stä hyvin todennäköisesti, sanoo Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.
”Meitä turhauttavat huono hallinto ja huonosti järjestetyt kongressit sekä läpinäkyvyyden puute rahankäytössä. Korruptio on kova sana, mutta voi sanoa, että IFJ:ssä on ainakin korruptiivista toimintaa”, Nazarenko sanoo.
Kuvaava esimerkki on kongressi, joka järjestettiin viime kesänä Omanissa. Oman on absoluuttinen monarkia, jossa ei ole lehdistönvapautta. Osa jäsenmaista ilmaisi tuolloin huolensa siitä, ottaako IFJ vastaan rahaa sulttaanilta tai hänen lähipiiriltään.
”Kuukausia myöhemmin paljastui, että IFJ oli tosiaan saanut diktaattorilta rahaa. Kongressien järjestämisessä pitäisi olla tiukat riippumattomuussäädökset”, Nazarenko sanoo.
IFJ:n rahankäytössä on ongelmia. Aiempina vuosina on käynyt jopa niin, ettei järjestö ole halunnut näyttää taloustietoja jäsenille. Nazarenkon mukaan on epäselvää, minne osa IFJ:n rahoista on kadonnut.
Juuri nyt kattojärjestön rivejä hiertää eniten Venäjän Journalistiliiton toiminta. Venäjän liitto tukee Kremlin hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on perustanut paikallisliittoja Venäjän valtaamille alueille.
”Venäjän valtion mediassa työskentelevät journalistit ovat mukana lietsomassa vihaa kansanryhmiä kohtaan. Venäjän liiton toiminta rikkoo perusarvoja, ja se pitäisi erottaa Kansainvälisestä Journalistiliitosta. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat yhdessä kirjelmöineet aiheesta IFJ:lle, mutta vastaukset eivät tyydytä. IFJ:n julkilausumassa päivitellään vain, miten ’ikävää’ on, että journalistit joutuvat kamppailun keskelle”, Nazarenko sanoo.
Vastaavista asioista on kiistelty vuosien ajan, eikä IFJ:ltä nytkään odoteta suuria edistysaskelia. Nazarenkon mukaan ongelmat ovat syvällä rakenteissa, eikä niitä korjata kosmeettisilla muutoksilla.
”Suomen liitolle tämä on uskottavuuskysymys. Ainoa ryhdikäs teko on toiminnasta irtautuminen”, Nazarenko sanoo.
Vaikka suomalaiset kritisoivat IFJ:tä poikkeuksellisen ankarin sanoin, Suomi ei ole yksin. Journalisti raportoi Jo vuonna 2019, että Pohjoismaiden liittojen mitta alkaa olla täysi.
Keskustelujen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että muut Pohjoismaat ja Viro eroavat IFJ:stä Suomen rinnalla. Pohjoismaiden jäsenmaksut kattavat yli viidenneksen kattojärjestön budjetista, joten on mahdollista, että ero kaataa koko korttitalon.
Jos ero toteutuu, sen suoraviivaisin vaikutus on, että Suomen Journalistiliiton jäsenet eivät enää saa IFJ:n kansainvälistä journalistikorttia.
IFJ:n pääsihteeri, ranskalainen Anthony Bellanger toistaa sähköpostitse useasti, että kuulee nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden erosuunnitelmista. Hän on sitä mieltä, että IFJ:llä ei ole ongelmia läpinäkyvyyden kanssa. Hänen mukaansa IFJ on antanut jäsenliitoille kaikki niiden pyytämät tiedot ja vastannut valituksiin.
Bellanger sanoo olevansa hämmentynyt näin rajuista aikeista.
”En käsitä tätä suunnitelmaa, en tiedä siitä mitään enkä ole kuullut siitä mitään”, Bellanger tiivistää.
Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan väite ei pidä paikkaansa.
”Pohjoismaat ovat lähettäneet aiheesta useita viestejä, raportteja ja kirjeitä”, Aho sanoo.
Tarkkaa aikataulua mahdolliselle erolle ei vielä ole. Suomen Journalistiliitto ja IFJ:n edustajat tapaavat seuraavan kerran 27. tammikuuta.
Journalistiliiton valtuusto antoi liiton hallitukselle luvan irrottautua Suomen Journalistiliitto IFJ:stä.
”Liiton hallituksella on edessään historiallinen mutta murheellinen tehtävä”, Nazarenko sanoo.