Vihreiden puoluehallitus tiedotti tänään 23. lokakuuta päättäneensä, että puolue ei jatka puoluelehtensä Vihreän Langan rahoittamista. Päätös johtaa vuodesta 1983 asti ilmestyneen lehden lakkauttamiseen tämän vuoden joulukuussa ilmestyvän viimeisen numeron jälkeen.
Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen perustelee päätöstä pitkillä kehityskuluilla.
”Vihreistä kiinnostuneiden ihmisten määrä on kasvanut, ja puoluelehti tavoittaa näistä ihmisistä vain pienen osan. Lehden levikin kasvattaminen 450 000 euron vuotuisella rahoituspanostuksellamme on tuntunut vaikealta”, Liikanen sanoo.
Liikanen sanoo, että sosiaalisen median kanavien merkitys korostuu erityisesti vihreiden kannattajakunnassa.
”Käynnistämme nyt samalla jäsenviestintäuudistuksen. Pyrimme jatkossa palvelemaan jäseniämme paremmalla läsnäololla ja uusilla osallistumismahdollisuuksilla sosiaalisen median kanavissa”, Liikanen luonnostelee.
Liikanen sanoo Vihreän Langan syntyneen vuonna 1983 tilanteeseen, jossa vihreän liikkeen jäsenillä ei ollut keskustelukanavaa. Myöskään mediassa ei pidetty esillä vihreiden ajamia asioita.
”Tilanne on muuttunut täysin. Meille tärkeät asiat ovat jatkuvasti esillä valtamedian keskusteluissa ja analyyseissä. Liikkeen sisäinen keskustelu taas tapahtuu muualla kuin lehtien palstoilla.”
Liikasen mukaan vihreiden tehtävä puolueena on ennen kaikkea vaikuttaa poliittisesti.
”Meidän tehtävämme on tukea riippumatonta journalismia poliittisin keinoin. Ensisijainen tehtävämme ei ole toimia lehtikustantajana. Meillä ei ole siihen rajattomasti resursseja, emmekä ole siinä erityisen taitaviakaan.”
Puoluesihteeri Liikasen mukaan Vihreän Langan lakkauttaminen ei ole erityinen isku demokraattiselle yhteiskunnalle.
”Näen, että me puolueena olemme demokratian keskeinen elementti. Kun puolue kehittää toimintaansa, samalla edistetään demokratiaa. Totta kai journalismi on jatkossakin merkittävässä roolissa suomalaisessa demokratiassa. Yhden lehden merkitys on pienempi kuin toimintamme poliittisilla kentillä.”
Vihreän Langan päätoimittajan ja toimitusjohtajan Riikka Suomisen mukaan puolueen päätös herätti toimituksessa surua, epäuskoa ja suuttumusta.
”Puolue käyttää tietysti puoluetukensa, miten haluaa. Demokraattiselle keskustelulle on kuitenkin tylsää, ettei riippumattomia jäsenmedioita pidetä tärkeinä”, Suominen sanoo Journalistille.
Puoluelehdet ovat olleet ahtaalla siitä lähtien, kun niille korvamerkitty lehdistötuki päätettiin vuonna 2008 muuttaa osaksi puoluetukea. Vaalitappioiden myötä puolueet ovat maksaneet lehdille entistä vähemmän, mutta voittojenkaan myötä äänenkannattajille ei ole herunut lisää tukea.
Esimerkiksi Kansan Uutiset päätti tänä syksynä lomauttaa toimittajansa ja irtisanoo yhden työntekijän, vaikka vasemmistoliitto saa tällä vaalikaudella aiempaa enemmän puoluetukea.
Myös moni muu järjestö on viime vuosina leikannut journalismista. Esimerkiksi ylioppilaskunnat ovat lakkauttaneet ja laittaneet ”tauolle” kustantamiaan ylioppilaslehtiä.
Kun kaupallinen media samaan aikaan irtisanoo toimittajia, tilanne on kansalaisten kannalta surkea, Suominen sanoo.
”Päätökset tehdään järjestöissä tietysti toisistaan riippumatta, mutta niiden seurauksena Suomessa on yhä vähemmän toimittajia eli vähemmän tietoa hakevia käsi- ja silmäpareja. Suomalaisilla on yhä vähemmän pääsyä tietoon. Se tuntuu minusta todella pahalta.”
Suomisen mukaan järjestöissä ja puolueissa ei ilmeisesti ymmärretä sitä, että demokratia vaatii toteutuakseen toimittajia.
”Meillä on aivan eri rooli kuin esimerkiksi viestintätoimistoilla. Siihen on syynsä, että autoritaariset ja epädemokraattiset voimat hyökkäävät nimenomaan journalisteja vastaan. Ne vihaavat sitä, että joku takaa yleisön oikeuden tietoon. Ne vihaavat vapaata tiedonvälitystä”, Suominen sanoo.
”Kun vapaata tiedonvälitystä vastaan hyökätään muutenkin, tuntuu todella surulliselta, ettei meidän toimituksemme ole enää yleisön palveluksessa.”
Vihreän Langan toimitukselle lakkauttamispäätös tuli yllätyksenä.
”Meille ei kerrottu, mitä on tapahtumassa. Taustalla on varmaankin ollut pidempi prosessi. Puoluehallituksessa on ymmärtääkseni keskusteltu lehden jatkosta jo aiemmin”, toimittaja Jenni Leukumaavaara sanoo.
”Ei henkilöstöä ole ollut esimerkiksi puoluehallituksessa kuultavana.”
”Olen pitkään sanonut, että meillä on tavallaan yt-neuvottelut neljän vuoden välein”, ilmastotoimittaja ja luottamushenkilö Lasse Leipola sanoo.
”Vaalien jälkeenhän puolue aina linjaa rahoituksensa jakautumisesta. Tuskin kukaan meistä piti lakkauttamista todennäköisimpänä vaihtoehtona. Ajattelimme, että rahoitus pysyisi vaalivoiton jälkeen ennallaan. Tulemme seuraamaan mielenkiinnolla, mikä on se parempi käyttö rahoille, mitä puolueessa on mietitty.”
Leipola sanoo ymmärtävänsä mediakentän ja puolueiden viestinnän muutoksen.
”Lehdessähän on siihen reagoitu monin tavoin, on harvennettu ilmestymistä ja panostettu nettiuutisiin. Lehdestä on varmasti ollut puolueen sisällä erilaisia näkemyksiä. Emme ole aina tarkkaan tienneet, mitä meiltä halutaan.”
Päätoimittaja Suominen kertoo, että toimitus on ainakin toistaiseksi sitoutunut tekemään vuoden viimeisen eli viidennen numeron ennen lehden lopettamista. Sen on määrä ilmestyä joulukuussa.
”Haluamme palvella lukijoitamme ja saattaa päätökseen tämä osa suomalaista mediahistoriaa. Lanka on ilmestynyt 36 vuotta. Haluamme tehdä tämän kunniakkaasti.”
