Toimittajia koulutetaan liikaa media-alan tulevaisuuteen nähden, väittää Laura Saarikoski

Pudotus on kova, eikä se ole päättynyt.

Viisitoista vuotta sitten ­Suomessa oli 9 624 toimittajaa. Vuonna 2023, jolloin uusimmat tilastot on julkaistu, vastaava luku oli 6 427.

Lukuun eivät ole ehtineet viime vuoden irtisanomiset eivätkä Yleis­radion kevään muutosneuvottelut, joissa työntekijöitä vähennettiin noin 340. Viimeksi tällä viikolla MTV ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut ja Sanoma aikovansa luopua STT:n käytöstä.

Kovinta meno on ollut sanoma- ja aikakauslehdissä, joiden työpaikoista on lähtenyt Uutis­median liiton arvion mukaan 15 vuodessa yli puolet (5 800:sta noin 2 800:aan). Digi kannattelee pienempiä toimituksia kuin printti.

---

Kyse ei ole väliaikaisesta notkahduksesta. Mediamarkkinan ei odoteta enää kasvavan. Tämä johtuu pienene­vistä ikäluokista ja muuttuneista mediankäyttötavoista. Tiktok on nuorten tärkein uutislähde. Tekoälymurros on vasta alussa.

Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne antoi keväällä aiheellisen myrskyvaroituksen. Hänen mukaansa tekoälyn ansiosta työt pitäisi voida tehdä viiden vuoden ­kuluessa puolella nykyisistä resursseista ­– tai kaksi kertaa enemmän ja nopeammin. Vaikka arvio ei sellaisenaan toteu­tuisi, se kertoo työnantajapuolen odotuksista.

Ovatko toimittajia kouluttavat oppilaitokset sitten ­vähentäneet aloituspaikkojaan?

Eivät: niitä on lisätty. Opetusministeriön tilastojen mukaan vuonna 2010 korkeakoulujen viestintätieteissä aloitti 302 opiskelijaa. Viime vuonna luku oli 418.

Suomen vanhimmassa toimittajakoulussa, Tampereen yliopistossa, journalistiikassa aloitti tänä syksynä 43 opiskelijaa, pari enemmän kuin keskimäärin. Tampereella on myös painetta lisätä aloituspaikkoja. Paine tulee hallitukselta, joka haluaa kasvattaa korkeakoulutettujen osuuden noin puoleen nuorista aikuisista.

Mutta miksi lisätä aloituspaikkoja alalla, jolla ei ole kasvunäkymää?

Johtaja Jonna Korhonen opetus- ja kulttuuriminis­teriöstä sanoo, ettei ministeriö sanele aloituspaikkoja, vaan tavoitteet tutkintojen määrälle asetetaan ­yhdessä korkeakoulujen kanssa. On niiden vastuulla miettiä, ­mihin tutkinto-ohjelmaan lisäpaikkoja tarvitaan.

Korkeakoulujen on kuitenkin vaikea leikata ­paikkoja, koska rahoituksen määrä on sidottu valmistuneiden määrään. Kukapa sahaisi omaa oksaansa?

---

Media-alan työpaikkojen väheneminen on kiusallinen ­aihe. Alalle halutaan lahjakkaimmat opiskelijat. Se ei ­onnistu, ellei ala ole vetovoimainen.

Totta on myös se, että fiksut ja ahkerat pärjäävät aina – elleivät toimittajina, niin tutkijoina, virkamiehinä tai yrittäjinä. Korkeakoulujen viestintätieteistä valmistuneiden työllisyysaste on yli 80 prosenttia. Töitä siis on, vaikkei aina oman alan töitä.

Toimittajien yksilöllistyvät polut-seurantatutkimuksen mukaan noin puolet Tampereella ja Turussa journalismia opiskelleista on oman alan töissä muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Puolet on joko epätyypillisissä työsuhteissa, siirtynyt muille aloille tai työttömänä.

Ammattikorkeakouluissa tilanne on vaikeampi kuin yliopistoissa, mutta siellä muutokseen on ­reagoitu. Opetusministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen median koulutusohjelmissa aloittaneita oli vuonna 2010 vielä 773, viime vuonna 502. Medianomiksi opiskelevien määrä sisältää muun muassa median tuotannon, graafisen alan sekä elokuvatuotannon opiskelijat, ei siis pelkästään toimittajaksi opiskelevat, joita ei tilastoida erikseen.

Yli 500 on yhä paljon. Vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä on joka neljäs amk:ssa media-alaa opiskellut.

---

Tänä syksynä juhlitaan satavuotiasta toimittajakoulutusta Suomessa. Syytä juhlaan on: Toimittajan työ on toimivan demokratialle ehto. Media-ala tarjoaa yhä merkityksellisen uran.

Samalla on syytä sanoa opiskelijoille suoraan, että te kilpailette työpaikoista, joiden määrä vähenee edelleen. Siihen kannattaa varautua miettimällä, mikä on se erityistaito, jolla erottua muista – ja tekoälystä.

Tätä olisi syytä myös opettaa.

---

Juttua on muokattu 12.9. klo 9.24 ja 9.41, 15.9. klo 16.16 sekä 16.9. 11.21: Lisätty tiedot MTV:n muutosneuvotteluista ja Sanoman STT-suunnitelmista. Korjattu kohtaa, jossa kerrottiin opiskelijoiden sijoittumisesta: valmistuneista noin puolet on muutaman vuoden päästä oman alan vakituisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa, ei vain vakitöissä. Korjattu kohta: ”Ammattikorkeakouluissa tilanne on vaikeampi kuin yliopistoissa”. Aiemmin jutussa luki, että ”Ammattikorkeakouluissa tilanne on vaikeampi kuin korkeakouluissa”. Täydennetty kohtaa medianomiopiskelijoiden suuntautumisesta.