Vuodenaika kuuluu Journalistiliiton lakineuvontaan tulevissa kysymyksissä. Keväisin jäseniä askarruttaa lomapäivien kertyminen, syksyllä puolestaan kesätyön palkkasaatavat tai arkipyhävapaiden vaikutukset työvuoroihin.
Parempina aikoina kysytään usein palkkatilastoista työsopimusneuvotteluja ajatellen. Laskusuhdanteessa korostuvat puolestaan muutosneuvotteluihin liittyvät kysymykset.
On paljon aiheita, jotka toistuvat jokaisen uuden media-alan ammattilaisten sukupolven kysymyksissä. Yleensä kysymyksiin ei löydy suoraa vastausta työehtosopimuksien teksteistä eikä aina laistakaan.
”Miten lomilleni käy, kun siirryn osa-aikatyöhön niin, että olen töissä joka toinen viikko ja vapaalla joka toinen? Saanko pitää yhteensä 12 viikkoa vapaata, kun lomaoikeuteni on kuusi viikkoa?”
Et valitettavasti saa, ellei työnantaja sitten hövelisti sijoita lomia niin. Lomapäivän käsite ei ole täsmälleen yhteensopiva työpäivän käsitteen kanssa. Kokoaikatyössäkin pidetään viikossa kuusi vuosilomapäivää, vaikka teemme töitä vain viisi päivää. 50-prosenttisessa osa-aikatyössä kuuden viikon loma sijoitetaan normaalisti niin, että kolme viikkoa menee päällekkäin työviikkojen ja kolme vapaaviikkojen kanssa.
”Saanko tes-yleiskorotusta, joka tulee voimaan ollessani perhevapaalla?”
Kyllä saat, sitten kun palkanmaksu jatkuu. Jos korotus tulee voimaan kesken palkallisen perhevapaajakson, saat sen hyväksesi heti.
”Lasketaanko lehdistössä alalla oloaikaan myös se aika, kun toimin freelancerina alalla? Entä viestintäfirman työt?”
Päätoimiset freelancerjaksot journalistina lasketaan mukaan, kun ne ovat kestäneet vähintään kolme kuukautta kerrallaan, mutta ei sellaisia viestinnän työsuhteisia töitä, joissa ei ole sovellettu journalistien työehtosopimusta.
”Kesälomani pätkittiin viime vuonna kahteen jaksoon. Voinko vaatia lomani yhdenjaksoisena?”
Vuosilomalain mukaan ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset. Ensisijaisesti loma annetaan aina yhdenjaksoisena. Se voidaan pitää kahdessa tai useammassa jaksossa vain, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Esimerkiksi lehdistön työehtosopimuksen mukaan vuosilomaa on annettava yhdenjaksoisena vähintään kolme viikkoa.
”Maksetaanko minulle lomaltapaluurahaa, vaikka työsuhteeni päättyy lomaan, enkä siis palaa töihin?”
Esimerkiksi lehdistössä tällainen lomaraha on ollut aiemmalta nimeltään lomapalkan korotus, ja lehdistön työehtosopimuksen mukaan se maksetaan myös työsuhteen päättyessä. Monessa muussa työehtosopimuksessa vastaava etu on tunnettu nimellä lomaltapaluuraha. Laissa ei ole säännöksiä lomarahasta, vaan työsuhteessa sovellettava työehtosopimus määrittää sen maksamisen edellytykset.
