Viimein: digi-alv alas

Tätä ovat media-alan toimijat pitkään vaatineet, tekijät ja kustantajat yksissä tuumin: digitaalisten sisältöjen arvonlisävero on alennettava samalle tasolle painettujen lehtien ja kirjojen kanssa. Nyt tämä toive on toteutumassa – hitaasti, mutta ilmeisen varmasti.

Suomessa on pitkään vallinnut laaja poliittinen yksimielisyys tarpeesta yhdenmukaistaa lehtien ja kirjojen arvonlisäverotus riippumattomaksi siitä, millä menetelmällä tuotteita kuluttajille välitetään. On suorastaan paradoksaalista, että digitaalista jakelumuotoa verotetaan ankarammin kuin painettua sanaa. Painettujen kirjojen ja lehtien alv on 10 prosenttia, digisisältöjen 24.

Nurinkurisen järjestelyn taustalla on ollut eurooppalainen sääntely. Euroopan komissio on viimein päätynyt esittämään, että lehtien ja kirjojen arvonlisäverokohtelu voidaan yhdenmukaistaa. Linjaukselle vaaditaan vielä kaikkien jäsen-maiden hyväksyntä, ja sen uskotaan tapahtuvan alkuvuoden kuluessa. Sen jälkeen digi-alv:n taso on kansallisten päätöksentekijöiden asia.

Helsingin Sanomille 11. tammikuuta antamassaan lausunnossa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa tavoitteeksi, että alennus tulee voimaan vuoden 2018 alussa.

Miksi odottaa vielä vuosi, kun askelmerkit ovat selvät? Ratkaisun valtiontaloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotulojen vähennykset ovat 11–24 miljoonaa euroa. Laman ja rakennemuutoksen kurimuksesta eroon kamppaileville, digitaalista tuotantoon kehitteleville medioille on sitä parempi mitä nopeammin järjestely tehdään.

Nopea järjestely olisi perusteltu kädenojennus myös kuluttajien suuntaan: kulttuurin ja sivistyksen arvoa korostava lahja satavuotiaan Suomen lukevalle kansalle.

On aiheellista odottaa, että veroratkaisun seurauksena digi-lehtien ja e-kirjojen kuluttajahinnat laskevat. Vain sitä kautta voi syntyä markkinaimua digitaaliselle sisältökaupalle, jonka volyymi on kasvanut ja kannattavuus pienin askelin parantunut jo raskaamman verotuksen aikana.

Veroratkaisu tuo mukanaan muitakin myönteisiä kerrannaisvaikutuksia: se vahvistaa mediatalojen mahdollisuuksia panostaa digitaaliseen tulevaisuuteen, se luo edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja tuo kaikkinensa toimialalle toiveikkuutta, jota todella tarvitaan lukuisien laihojen vuosien jälkeen.