Joulukuisena aamupäivänä helsinkiläisen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun luokassa 5001 on aivan hiljaista lukuun ottamatta Petra Partanen-Sainion ääntä.
”Istu mahdollisimman mukavasti, ehkä niin, että jalkapohjat ovat tukevasti maassa. Voit sulkea silmät tai jos se ei tunnu mukavalta, kohdista katse alaviistoon johonkin pisteeseen, joka ei liiku. Hengitä syvään pari kertaa…”, Partanen-Sainio sanoo.
”Sun ainoa tehtävä on havainnoida, ei muuttaa mitään.”
Kyseessä on tietoisuustaitojen työpaja, jonka journalismin opiskelija Partanen-Sainio suunnitteli ja toteutti osana opinnäytetyötään. Työpajaan osallistui seitsemän opiskelijakollegaa. Partanen-Sainio esitteli heille tietoisuustaitoja ja teetti harjoituksia.
Opinnäytetyön idea alkoi itää jo opiskelujen alkuvaiheessa, Partanen-Sainio sanoo Journalistin haastattelussa.
”Joka kurssilla puhuttiin journalistin työn riskeistä, kuormittavuudesta ja epävarmuudesta mutta ei juuri siitä, mitä voi tehdä, että niitä jaksaa.”
Partanen-Sainio osasi kiinnittää asiaan huomiota, koska on opiskellut tietoisuustaitoja osana aiempaa sosionomin koulutustaan ja yin-joogaohjaajan koulutustaan.
Syksyllä 2024 Partanen-Sainio osallistui valinnaisissa opinnoissa kansainväliselle yhteistyökurssille journalismin ja journalistien resilienssistä. Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä muutoksista ja kriiseistä.
Kurssilla käsiteltiin muun muassa häirinnästä selviytymistä, työn ja vapaa-ajan rajaamista ja journalismin tulevaisuutta. Partanen-Sainio jäi kaipaamaan kokonaisvaltaista puhetta journalistin omasta henkisestä hyvinvoinnista.
”Kun juttelin siitä opettaja Laura Kettusen kanssa, hän ehdotti aiheesta opinnäytetyötä.”
Partanen-Sainion opinnäytetyön otsikko on Tietoisuustaidot journalistin resilienssin tukena. Siihen luomansa työpajakonseptin taustaksi hän keräsi paljon tutkimustietoa tietoisuustaidoista ja niiden hyödyistä.
Partanen-Sainion mukaan tietoisuustaitojen harjoittelu helpottaa tunteiden säätelyä sekä auttaa suhtautumaan itseensä ja toisiin hyväksyvästi, erottamaan ajatukset ja tunteet toisistaan ja keskittymään. Harjoitukset auttavat myös laskemaan verenpainetta ja stressihormonien pitoisuuksia veressä.
Työpajassaan Partanen-Sainio teetti ”mindfulness-harjoituksia”. Niissä huomio suunnataan kehon tuntemuksiin, hengitykseen, ajatuksiin, tunteisiin ja ympäristön tapahtumiin puuttumatta niihin mitenkään. Hänen mukaansa mindfulness mainitaan resilienssiä käsittelevässä kirjallisuudessa usein sen kohentamisen keinona.
Tietoisuustaitojen käytöstä ja opettamisesta löytyi tutkimusta esimerkiksi sairaanhoitajien, poliisien ja pelastajien osalta, mutta journalisteja ja journalismin opiskelijoita koskevat tutkimukset olivat harvassa. Se tuntui Partanen-Sainiosta oudolta, koska onnettomuudet ja kriisit ovat osa myös monen journalistin työtä.
”Kun jotain tapahtuu, paikalla ovat ensimmäisten joukossa myös toimittajat”, Partanen-Sainio sanoo.
Partanen-Sainio opiskelee journalismia nyt kolmatta vuotta. Samaan aikaan hän työskentelee sosionomin koulutuksensa pohjalta Lahden työllisyyspalveluissa. Uuden ammatin Partanen-Sainio päätti hankkia, koska joutui aiemmassa toimenkuvassaan puhumaan paljon eikä ääni kestänyt sitä. Journalistiksi veti kiinnostus kirjoittamiseen ja halu vaikuttaa asioihin enemmän kuin mitä pystyy asiakastyössä yksittäisten ihmisten kanssa.
”Monesti toivon, että päättäjät ymmärtäisivät paremmin, mitä kaikkea yhden ihmisen elämässä voi olla. Journalistina voisin paremmin tuoda esiin ihmisten tarinoiden moninaisuutta”, Partanen-Sainio sanoo.
Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa käyttää eri ammattiosaamisiaan yhdessä.
Partanen-Sainio uskoo, että tietoisuustaidot auttaisivat journalisteja esimerkiksi palautumaan työstä ja parantamaan läsnäolon tuntua ja vuorovaikutusta haastattelutilanteissa. Kun taitoja harjoittelee säännöllisesti, niitä on helpompi käyttää myös erityisissä kriisihetkissä.
Toisaalta Partanen-Sainio tietää, että se on helpommin sanottu kuin tehty.
”Minulla oli työpajassakin esillä lausahdus, että meditoi 20 minuuttia päivässä, mutta jos olet liian kiireinen siihen, meditoi tunti”, Partanen-Sainio sanoo.
”Itselleni esimerkiksi älykellon muistutus mindfulness-hetkestä on hyvä, mutta jos töissä ei pysty juuri silloin pitämään taukoa, se unohtuu. Toisaalta käyn säännöllisesti joogassa, missä tietoinen oleminen on osa harjoitusta.”
Tietoisuus ja huolehtiminen omaan hyvinvointiin vaikuttavista asioista on erityisen tärkeää journalismin tapaisissa ammateissa, Partanen-Sainio sanoo.
”Kun tekee töitä intohimopohjalta, palautumis- ja rauhoittumisvajetta ei välttämättä havaitse. Toisaalta journalistin tärkein työväline on hän itse. Jos siitä ei pidä huolta, työtä ei voi tehdä.”
Työpajansa päätteeksi Partanen-Sainio teki osallistujille kyselyn siitä, mikä sai heidät tulemaan työpajaan ja oppivatko he siellä uutta.
”He kertoivat oivaltaneensa esimerkiksi, miten omaa resilienssiään voi parantaa”, Partanen-Sainio sanoo.
Myös Journalistin haastattelemat osallistujat pitivät työpajan antia hyödyllisenä.
”Voisin hyödyntää taitoja esimerkiksi tilanteessa, jossa työkuormaa kertyy ja on samaan aikaan monta rautaa tulessa. Helposti sitä vain paahtaa ja paahtaa, vaikka pysähtyminen hetkeksi hengittelemään tasapainottaisi tilannetta ja auttaisi työtä sujumaan”, sanoo Kristiina Antell.
”Kun hyppii koko päivän aiheesta toiseen, ennen haastattelua voisi olla hyvä rauhoittua”, Eemeli Mattila sanoo.
Toisaalta Antell muistuttaa, että vastuu työhyvinvoinnista ei voi levätä yksin tekijöiden harteilla.
”Tietoisuustaidoilla ei voi peittää alan tiukkaa tilannetta ja kiirettä tyyliin ’no niin, teillä on nämä taidot ja voitte meditoida siinä, ja taas kohta on juttu valmis’”.
Kokeile mindfulness-harjoitusta
Kehoskannaus
Harjoitus auttaa vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä ja omia rajoja. Se auttaa pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä keho kertoo. Se on myös irti päästämisen harjoitus, jossa opetellaan siirtämään huomio mahdollisista epämukavista tuntemuksista eteenpäin.
1. Istu mukavasti, ehkä jalkapohjat tukevasti maassa. Sulje silmät tai kohdista katse alaviistoon pisteeseen, joka ei liiku. Hengitä pari kertaa syvään. Voit hengittää nenän kautta tai huokaista ulos suun kautta.
2. Palauta hengitys normaaliksi ja siirrä huomio kehon tuntemuksiin. Tehtäväsi on havainnoida niitä, ei muuttaa mitään. Huomioi mahdol-linen epämukavuus tai kipu, mutta yritä sitten siirtyä harjoituksen seuraavaan kohtaan.
3. Kiinnitä huomio jalkapohjiin: miltä ne tuntuvat? Ovatko varpaat lämpimät vai kylmät? Siirrä huomio sääriin, polviin ja reisiin. Istutko tukevasti vai tuolin reunalla, ovatko reidet ilmassa? Siirrä huomio vatsaan. Miten se liikkuu hengityksen tahdissa, miltä rintakehä tuntuu hengittäessä? Käy samaan tapaan läpi tuntemukset ja aistimukset selässä, käsissä, sormissa, käsivarsissa, hartioissa, niskassa, kasvoissa ja korvissa. Mitä kuulet?
4. Vie huomio takaisin hengitykseen, hengitä syvään sisään ja ulos.
5. Kun tunnet olevasi valmis, avaa silmät.
Hengitysmeditaatio
Tietoinen hengittäminen auttaa laskemaan stressiä ja verenpainetta, mikä voi tuoda rauhallisemman olon. Jo muutama tietoinen hengitys auttaa palauttamaan huomion muusta tähän hetkeen. Harjoituksen ydin on opetella päästämään irti ajatuksista sen sijaan, että on niiden vietävänä.
1. Istu mukavasti. Sulje silmät tai kohdista katse alaviistoon pisteeseen, joka ei liiku.
2. Hengitä pari kertaa rauhallisesti sisään ja ulos. Huomioi, miltä hengittäminen tuntuu, miltä ilma tuntuu sieraimissa, miten kehon eri osat liikkuvat hengityksen tahdissa.
3. Kun huomiosi liukuu pois hengityksestä, huomioi se lempeästi ja palauta huomio hengitykseen. Miltä ilma tuntuu sieraimissa, miten keho liikkuu hengityksen tahdissa…
4. Päästä irti hengityksen tarkkailusta, palauta huomio tilaan, jossa olet ja avaa silmät.
Kuvaukset on tiivistetty Petra Partanen-Sainion tietoisuustaitotyöpajan mindfulness-harjoituksista.
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker