Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen hakeminen uuvuttaa. Tämä ilmenee Journalistiliiton syyskuussa tekemästä, media-alan opiskelijoiden kesätöitä ja työharjoitteluja koskevasta kyselystä.
Yli puolet kyselyyn vastanneesta 87 opiskelijasta piti paikkojen hakemista vähintään melko stressaavana.
Haaga-Heliasta medianomiksi pian valmistuva Nelli Tomunen lähetti vuoden aikana yli 90 hakemusta ja kävi seitsemässä haastattelussa.
”Totta kai se turhautti, kun olen sillä lailla tunnollinen, että tein joka paikkaan oman hakemuksen. Hakeminen vie tosi paljon energiaa”, Tomunen sanoo.
Tomunen haki viestintäalan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja saadakseen opintoihinsa kuuluvan pakollisen harjoittelun tehtyä. Lopulta muut opinnot olivat valmiit. Tomusen opintojen kesto alkoi ahdistavasti lähestyä tutkinnon määräaikaa. Sen ylittäminen olisi tarkoittanut opintolainahyvityksen menettämistä.
Sitten Tomunen näki Instagramissa ilmoitukseen ProComin harjoittelupaikasta. Hän pääsi haastatteluun ja sai paikan, kun siihen aluksi valittu hakija sai toisen paikan.
”Se oli niin sanottu universumin kohtalo. Mutta ihan työsopimuksen allekirjoittamishetkeen saakka mietin, onko tämä paikka totta.”
Moni työnantaja toivoo harjoittelijoiltakin media-alan työkokemusta. Tomusella oli sitä vain ainejärjestön viestinnästä. Toimeen tullakseen hän tarvitsi palkallisen harjoittelupaikan. Moni sellaista tarjonnut työnantaja kuitenkin edellytti koulun rahallista harjoittelutukea, jota ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät saa.
ProComista Tomunen saa palkkaa, vaikka ei tuonut tullessaan harjoittelutukea.
Välillä Tomusesta tuntui, että työnantajat eivät ottaneet ammattikorkeakoulun opiskelijaa muutoinkaan tosissaan. Kyselyn tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoista alan kesätyö- tai harjoittelupaikan löysi neljä viidestä, AMK-opiskelijoista vain noin puolet.
Moni työnantaja vastasi Tomuselle, että hakemusten käsittely kestää, koska niitä tuli useita satoja. Myös muut opiskelijat kertovat kyselyssä kiireisistä rekrytoijista ja siitä, että haun tulosta sai odotella pitkään ilman väliaikatietoja.
Vastaajista kolme neljästä kuitenkin löysi oman alansa paikan. Heistä neljä viidestä sai Journalistiliiton työehtosopimusten mukaista palkkaa. Ilta-, yö- tai viikonlopputöitä teki noin 70 prosenttia, ylitöitä reilu puolet. Rahallista korvausta kaikista ylitöistä niitä tehneistä sai vain reilu puolet.
Työterveyspalvelujen piiriin työllistyneistä kuului neljä viidestä. Kaikki työvälineet työnantajalta sai reilut kaksi kolmannesta. Moni kuitenkin joutui käyttämään työssä omaa puhelintaan.
Noin kaksi kolmannesta työllistyneistä koki saaneensa työnantajalta selkeästi riittävän perehdytyksen, ohjausta ja tukea. Palautetta työskentelystään sai jo sen aikana kolme neljännestä.
Työharjoittelussa olleista 15 vastaajasta lähes kaikilla oli koko harjoittelun ajaksi nimetty ohjaaja. Toisaalta neljä viidestä kertoi kantaneensa työtehtävistä selkeästi itsenäistä vastuuta.
Nelli Tomusen tehtäviin kuuluu ProComilla viestintää, markkinointia, asiakaspalvelua, jäsenyyksien hallintaa ja koulutustilaisuuksien järjestelyjä. Hänellä on työnantajan puolesta työpiste, tietokone ja puhelin, mutta ei työterveyshuoltoa.
Työaika on 37,5 tuntia viikossa, ja sitä voi tasata liukumilla. Palkka on 1 450 euroa kuukaudessa lounasedulla.
Journalistiliitolla ei ole suosituksia viestintäalan harjoittelijoiden palkoista. Ylen ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen alin harjoittelijapalkka on 1 430 euroa ja lehdistön sopimuksen alin journalististen tehtävien harjoittelijapalkka 2 047 euroa kuukaudessa.
Tomusen ensimmäiset viikot ProComissa olivat käytännössä perehdytystä. Hänellä on nimetty harjoitteluohjaaja, mutta käytännössä yhteistyö on tiivistä kaikkien viiden työkaverin kanssa. Hän tekee ja haluaa tehdä töitä myös itsenäisesti mutta ei koe, että vastuuta olisi liikaa.
”Vastuuta on annettu, kun itse sitä pyydän, ja meillä on esihenkilön kanssa välitsekkauksia, onko työmäärä sopiva.”
Noin kaksi kolmannesta kyselyn työllistyneistä vastaajista sai kesätyö- tai harjoittelupestinsä jälkeen työnantajalta tarjouksen jatkaa työskentelyä jossain muodossa. Niin kävi myös Tomuselle.
”Työsopimukseni jatkuu harjoittelun jälkeen puolen vuoden määräaikaisuutena.”
Lue lisää harjoitteluista: Bauer Medialla kymmenkunta työharjoittelijaa tekee täyttä työpäivää lounaspalkalla
Uusimmassa lehdessä
- Aggressiivinen syöpä, helvetilliset vaihdevuodet, vammaisen lapsen syntymä. Minna Ala-Heikkilä, Ani Kellomäki ja Niklas Thesslund tekevät juttuja kokemastaan.
- Media-ala tarvitsisi täydennyskoulutusta, mutta oppilaitosten ei kannata tarjota sitä
- Yritys rekrytoi talousjournalisteja, mutta jätti palkat maksamatta
- Media-alan alkava vuosi kaipaa valopilkkuja