Helsingin Sanomat jätti maanantaina 1. syyskuuta Viestikoekeskus-tapausta käsittelevän valituslupahakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus koskee hovioikeuden heinäkuussa antamaa tuomiota.
HS:n vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan valituksen perustelut eivät juuri muuttuneet käräjäoikeuden tuomion valituksesta.
”Olemme koko ajan lähteneet siitä, ettei [HS:n julkaisemassa] artikkelissa ollut Suomen turvallisuutta vaarantavia asioita tai turvallisuussalaisuuksien paljastuksia”, Yläjärvi sanoo Journalistille.
Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden tuomiota koskemaan myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritystä ja toisti vaatimuksen julkaistun jutun poistamisesta verkosta. Se myös kovensi kahden syytteessä olevan toimittajan rangaistuksia.
Hovioikeuden tuomiossa Yläjärveä huolestuttaa erityisesti toisen toimittajan saama vankeusrangaistus, mikä on periaatteellisesti vakava asia. Huolta herättävät myös julkaisematta jääneitä juttuja koskenut turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys ja vaatimus poistaa julkaistu juttu verkosta.
”Oleellinen asia on, millä periaatteilla laki mahdollistaa journalististen sisältöjen poistamisen jatkossa. Ajattelen itse, että riman ei pidä asettua tällaiselle tasolle. Mitään uhkaa maalle jutusta ei ole tullut”, Yläjärvi sanoo
Tärkeä osa valitusta on Yläjärven mukaan myös se, että Puolustusvoimat tiesi jutun sisällöstä ja sen julkaisusta etukäteen. Se ei kuitenkaan pyrkinyt estämään jutun julkaisua, vaikka sillä olisi sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa koskevan lain mukaan velvollisuus tehdä niin.
Julkisessa keskustelussa moni on arvioinut, ettei Viestikoekeskus-tuomiolla olisi suurempaa vaikutusta journalismiin tai siihen, miten toimitukset tai yksittäiset toimittajat uskaltavat tarttua esimerkiksi Puolustusvoimia käsitteleviin aiheisiin.
Esimerkiksi Ylen MOT:n toimittaja Jyri Hänninen kertoi Suomen Lehdistön haastattelussa vuonna 2023, ettei tunne pelotevaikutusta tai että oikeusprosessilla olisi ollut vaikutusta siihen, miten MOT tekee tutkivaa journalismia.
Toisaalta esimerkiksi Journalistiliitto, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen ovat kantaneet huolta tuomion vaikutuksista.
Erja Yläjärvi sanoo, ettei oikeusprosessilla ole ollut suoranaisia vaikutuksia Helsingin Sanomien aihevalintoihin tai Puolustusvoimia käsitteleviin juttuihin.
Silti HS tai muutkaan tiedotusvälineet eivät ole juuri julkaisseet kriittisiä, Puolustusvoimien toimintaa ja turvallisuuspolitiikkaa laajemmin koskevia paljastusjuttuja.
Isoksi uutiseksi nousi aikanaan esimerkiksi Karjalan lennoston komentajan epäasiallinen käytös kertausharjoituksissa Lemmenjoella syyskuussa 2017.
Yläjärvi arvioi, ettei hiljaisuus johdu Viestikoekeskus-jutusta tai siitä seuranneesta oikeusprosessista, vaan suomalaisesta kulttuurista.
”Kulttuurisesti ottaen meillä on tapana, että Puolustusvoimat on Puolustusvoimien asiantuntija, eivätkä muut voi sitä arvioida”, Yläjärvi sanoo.
Yläjärvi pelkää, että jos tuomio jää lainvoimaiseksi, Puolustusvoimien kriittinen käsittely vähenee entisestään.
”Jos katsoo historiaa, ei Suomessa ole valtavasti tehty kriittisiä juttuja Puolustusvoimista. Ei niistä runsaudenpulaa ole ollut ennen vuotta 2017, mutta ei tämä oikeusprosessi kannusta sitä lisäämäänkään.”
Yläjärvi arvioi, että median suhtautuminen pätee myös muihin valtion turvallisuutta ylläpitäviin organisaatioihin.
”Suomessa on aina tehty hyvin vähän kriittistä journalismia liittyen tiedusteluun, omiin kansalaisiin kohdistuvaan tiedusteluun, poliisiin, puolustusvoimiin eli väkivaltakoneistoihin. Meillä on kulttuurisesti pitkä historia siitä, ettei me tehdä vaativaa tutkivaa journalismia näistä organisaatioista”, Yläjärvi sanoo.
Yläjärvi muistuttaa, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut paljon vuodesta 2017, jolloin Viestikoekeskus-juttu julkaistiin. Ukrainan sota on lisännyt huolta Venäjän uhkasta Suomessa ja muuallakin.
Puolustusvoimien asema on muuttunut. Yläjärven mukaan vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä Puolustusvoimista on entistä vaikeampaa tehdä kriittistä journalismia.
”Toimittajilla on hyvin vähän keinoja, koska tähän liittyy käänteinen todistusvelvollisuus. Jos Puolustusvoimat sanoo, että siihen [asioiden julkiseen käsittelyyn] liittyy turvallisuusriski, onko millään muulla taholla mahdollisuuksia tehdä sitä arviointia”, hän kysyy.
Yläjärvi ei halua ennakoida KKO:n ratkaisua. Hän kiittelee työnantajaansa tuesta ja oikeuskulujen kuittaamisesta sekä kahta syytteessä olevaa toimittajaa siitä, että ovat jaksaneet jatkaa jo lähes kahdeksan vuotta kestänyttä oikeusprosessia.
Yläjärvi muistuttaa, että oikeusprosessissa ja tulevassa tuomiossa oleellisinta on periaate: miten mahdollinen tuomio vaikuttaa journalismin tekemisen periaatteisiin.
”Pidän tärkeänä käydä alan sisäistä keskustelua, että mitkä asiat ovat meille kaikkein merkityksellisimpiä periaatteita. Jos se [tuomio] kuitataan, että ’ei ole mitään vaikutusta’, pitäisin sitä kyllä outona.”
Miten Viestikoekeskus-tapaus on vaikuttanut journalismiin? Lue lisää aiheesta syyskuun Journalistissa, joka ilmestyy 12.9.
Uusimmassa lehdessä
- Aggressiivinen syöpä, helvetilliset vaihdevuodet, vammaisen lapsen syntymä. Minna Ala-Heikkilä, Ani Kellomäki ja Niklas Thesslund tekevät juttuja kokemastaan.
- Media-ala tarvitsisi täydennyskoulutusta, mutta oppilaitosten ei kannata tarjota sitä
- Yritys rekrytoi talousjournalisteja, mutta jätti palkat maksamatta
- Media-alan alkava vuosi kaipaa valopilkkuja