Freelancetoimittaja Helena Raunio, 71, on innokas yhdistysaktiivi. Hän kuuluu Suomen tiedetoimittajain liittoon, Tekniikan journalistien Presstek-järjestöön, Terveystoimittajiin, Suomalaiseen Sanomalehtimiesliittoon sekä kahteen kansainväliseen toimittajaverkostoon. Aiemmin hän on kuulunut myös Taloustoimittajiin ja Ympäristötoimittajiin.
”Olen hyötynyt kaikista toimittajayhdistyksistä, joihin olen kuulunut. Ne auttavat kehittymään ammatissa ja luomaan verkostoja”, Tekniikka & Talous -lehdestä vuonna 2017 eläkkeelle jäänyt Raunio kertoo.
Raunio on työskennellyt myös Energia-lehdessä, Uudessa Suomessa ja Mediuutisissa.
Suomessa toimii parisenkymmentä erikoistoimittajien yhdistystä. Omat yhdistyksensä on esimerkiksi tutkiville toimittajille, politiikan toimittajille, maataloustoimittajille, urheilutoimittajille ja autotoimittajille.
Monen yhdistyksen toiminta on pienentynyt, kun varsinaisten erikoistoimittajien määrä on vähentynyt toimituksissa. Raunion mukaan osa yhdistyksistä on kuitenkin myös saanut uutta virtaa koronapandemian jälkeen. Verkostoituminen kollegoihin ja erikoisalan toimijoihin kiinnostaa.
Takavuosina yhdistysten jäseneksi saattoi olla vaikea päästä: suurin osa omasta työajasta piti olla omistettu yhdestä erikoisalasta kirjoittamiseen.
Nykyään moniin yhdistyksiin kuuluu esimerkiksi freelancereita, tietokirjailijoita ja viestijöitä, Raunio kertoo.
Raunion mielestä yhdistykseen kuulumisen suurin hyöty on, että saa alan kutsut ja tiedotteet. Näin pystyy seuraamaan vaivattomasti tapahtumia ja ilmiöitä. Vierailukutsuja tulee ministeriöiltä, yrityksiltä ja kansalaisjärjestöiltä. Ulkomaantoimittajien yhdistys esimerkiksi vierailee suurlähetystöissä, Presstek yrityksissä. Vierailut tarjoavat Raunion mukaan juttuaiheita ja auttavat taustoittamaan juttuja. Hän ei koe, että häntä lobattaisiin vierailuilla liikaa.
”Tilaisuuksien järjestäjätkin tajuavat, etteivät toimittajat ole mitään somevaikuttajia, joille viesti saattaa mennä läpi kritiikittömästi.”
Toimittajayhdistykset järjestävät myös omia koulutuksia, tilaisuuksia ja retkiä. Jotkut yhdistyksistä tekevät ulkomaanmatkoja, joiden kustannuksista yhdistys usein vastaa osittain.
Erikoistoimittajien yhdistysten vuosimaksut ovat 25 – 40 euroa. Osa yhdistyksistä tarjoaa myös edullisempaa opiskelijajäsenyyttä. Yhdistykset ovat Journalistiliitosta riippumattomia, eivätkä tarjoa esimerkiksi työttömyysturvaa tai edunvalvontaa.
Moni kuuluu yhdistyksiin apurahojen vuoksi. Esimerkiksi Tiedetoimittajat jakaa jäsenilleen merkittäviä summia esimerkiksi työskentely- ja laiteapurahoina. Taloustoimittajilla taas on oma säätiö, josta voi hakea apurahoja. Lisäksi ainakin Ympäristötoimittajilta ja Terveystoimittajilta saa pieniä matka-apurahoja.
Eläkkeellä toiminimen perustaneen Raunion mukaan etenkin freelancerit voivat hyötyä useampaankin yhdistykseen kuulumisesta.
”Harva freelancer elää pelkästään yhden erikoisalan jutuilla.”

Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka
