”Aloitettuani Ison Numeron päätoimittajana tutustuin lehteä myyviin Itä-Euroopan romaneihin haastateltavina ja heidän käydessään lehden toimistolla. He puhuivat lehden myymisestä aina työnä ja erottivat sen kerjäämisestä. Tuntui väärältä, että muualla heitä kutsutaan kerjäläisiksi riippumatta siitä, mitä he tekevät”, sanoo Veera Vehkasalo.
Vehkasalo aloitti aikakauslehti Ison Numeron päätoimittajana lokakuussa 2019. Tammikuussa 2020 hän käsitteli pääkirjoituksessaan Työtä tekeviä ihmisiä Itä-Euroopan romanien kutsumista kerjäläisiksi julkisessa keskustelussa ja Helsingin Sanomissa. Vehkasalo kirjoitti, että kerjäläinen on halventava ja vieraannuttava termi, joka ei kuulu otsikkoon tai viranomaisten suuhun etenkään, kun sillä viitataan kokonaiseen etniseen ryhmään.
”Kirjoittaessani en miettinyt hetkeäkään, voinko kritisoida julkisesti viranomaisia tai muita lehtiä. Se on Suomessa itsestään selvää. Pääkirjoituksen julkaisemisen jälkeen keskustelin termeistä somessa joidenkin toimittajien kanssa, mutta se ei ollut vaikeaa, koska asia oli itselleni niin kirkas. Samoihin aikoihin termi-ilmiön oli havainnut Diakonissalaitos, joka myöhemmin julkaisi journalisteille oppaan Kuinka kertoa siirtolaistaustaisista romaneista?
Pääkirjoitus ei ole minulle helppo tekstilaji. Näkemyksiä ei puutu, mutta pääkirjoitus ei ole henkilökohtainen paraatipaikkani vaan johdatus lehteen. Se linjaa, mitä haluamme lehtenä olla ja sanoa. Päätoimittajana haluan vaikuttaa siihen, että ihmiset, jotka tapaavat myyjiämme tai muita vähävaraisia harvoin, ymmärtäisivät paremmin heidän arkeaan ja todellisuuttaan. Haluan saada yleisön ja journalistit miettimään, mihin käsitykset vähävaraisista perustuvat. Heidät nähdään monesti joukkona, vaikka heillä on monenlaisia elämäntilanteita.
En ollut ennen Isoa Numeroa työskennellyt vakituisesti päätoimittajana, joten pääkirjoitusten kirjoittamista on pitänyt opetella. Se on muuta lehdentekoa yksinäisempää. Olen miettinyt, voisiko niitäkin tehdä yhteistyönä. Rohkaisen myös lehden myyjiä kertomaan, mitä lehden teemoja pääkirjoitukseen olisi tärkeää nostaa.
Päätoimittajana on pitänyt oppia myös, miten pienen tekijäporukan resurssit kannattaa käyttää, jotta työ sujuu ja saamme aikaan mahdollisimman hyviä juttuja. Olen yllättynyt iloisesti siitä, miten läheisen ja ihanan yhteisön lehden myyjät muodostavat toimitukselle ja miten paljon saamme heiltä tietoa asioista, joista pitää puhua.”
Veera Vehkasalo, 37
- Ison Numeron päätoimittaja alkaen lokakuusta 2019.
- Työskennellyt myös Suomen YK-liitossa viestintävastaavana, vaikuttamistyön vastaavana ja hankekoordinaattorina sekä vapaana toimittajana.
- Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, pääaine sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Opiskellut journalistiikkaa Moskovassa vuonna 2008.
- Harrastaa muun muassa valokuvausta, seinäkiipeilyä, rescue-koiratoimintaa ja kasvikunnan ilmiöihin perehtymistä.
Toimittaja Tuukka Tuomasjukan valinta
”Iso Numero tekee Suomen parhaisiin kuuluvaa eriarvoisuusaiheita tarkastelevaa journalismia. Julkaisu on syventynyt esimerkiksi Ukrainan romanivähemmistön asemaan sotatilan aikana sekä siihen, mistä Helsingin rautatieaseman sisääntuloaulan penkkien katoaminen kertoo. Kuulun lehden kirjoittajakuntaan, mutta harmillisen harva toimittaja on perehtynyt katulehden journalistiseen sisältöön, vaikka näitä näkökulmia kaivattaisiin lisää.
Veera Vehkasalon kerjäläinen-sanan käyttöä kriittisesti tarkasteleva pääkirjoitus on aihepiirinsä moderni klassikkoteksti. Se perustelee, miksi kerjäläisen sijaan pitäisi puhua mieluummin kerjäävästä ihmisestä – ja minkä takia kerjäläinen ei kuulu otsikkoon. Tämän pohtiminen olisi tarpeellista kaikille toimittajille.”
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
