“Managerialismi” valtaa alaa taloustoimituksissa

Taloustoimitusten päälliköt yrittävät noudattaa uudenlaista työskentelyfilosofiaa, jossa liike-elämän ja journalismin ihanteet kohtaavat.

Asia selviää tuoreesta tutkimuksesta, jonka on laatinut Johanna Suhonen ja julkaissut Media and Communication -lehti. Suhonen on viestinnän väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa sekä Alma Talentin kaupallinen johtaja.

Tutkimusta varten haastateltiin esihenkilöitä neljästä pohjoismaisesta talouslehdestä. Suomesta mukana oli Kauppalehti. Haastatteluita analysoimalla tutkija pyrki hahmottamaan, millaiset ihanteet ohjaavat taloustoimitusten uutis- ja toimituspäälliköitä.

Tutkimuksessa selvisi, että taloustoimituksissa on vastattu median uusiin haasteisiin omaksumalla muualta yritysmaailmasta managerialismin eli johtamisvaltaisuuden piirteitä.

Managerialismi on oppi, jonka mukaan organisaatiota tulee johtaa rationaalisin menetelmin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tulosten jatkuvaa mittaamista. Havainto ei ole yllättävä, sillä talousjournalismi on perinteisesti vastannut uusien johtamismallien esittelemisestä suurelle yleisölle.

Managerialismin nousu herättää huolta osassa toimittajia ja tutkijoita. Pelkona on, että journalismin ihanteet jäävät pinnalliseksi sanahelinäksi, kun julkaisupäätökset tehdään tuottavuuden ehdoilla.

Taloustoimitusten päälliköt tietävät, että journalismilla on liiketoiminnasta riippumaton, vahva eetos. Esihenkilöiden tuleekin olla paitsi taitavia johtajia myös rautaisia journalisteja, sillä muuten heitä ei kunnioiteta.

Managerialismin ja journalismin ihanteiden yhdistäminen vaatii tasapainoilua. Haastateltavat pitivät mittaamista tärkeänä työkaluna, mutta samaan aikaan halusivat median edelleen palvelevan julkista hyvää.

Tutkijan mukaan esihenkilöiden vaikein tehtävä on journalististen ja managerialististen ihanteiden viestiminen työntekijöille: toimittajia pitäisi kannustaa noudattamaan journalismin eetosta ja silti tekemään aina vain parempaa tulosta.