Trendin päätoimittaja julkaisi vuosi sitten pääministeri Sanna Marinin haastattelun, josta kaikki muistavat vain kuvat.
Julkaisit kohutun kuvan Sanna Marinista (sd.) noin vuosi sitten. Et tahdo edelleenkään saada unta, koska olet niin innoissasi kuvan aiheuttamista reaktioista.
Olen todella hyvä nukkuja. Valvoin asian takia vain yhden yön, kun jännitin japanilaisen aamutelevision videohaastattelua. Ulkomaiset toimittajat kyselivät minulta esimerkiksi Sanna Marinin ajatuksista, ja tiedän niistä kovin vähän.
Sinua vähän harmittaa, koska kukaan ei muista, mitä Sanna Marin sanoi jutussa.
Miksi väitteessäsi on sana ”vähän”? Se harmittaa minua todella paljon. Hän kertoi pukeutuvansa aina samalla tavalla, ettei huomio kiinnittyisi hänen pukeutumiseensa. Silti julkisuudessa puhuttiin vain hänen pukeutumisestaan.
Kun tapaat päätoimittajakollegoitasi, sanot heille, että ”minun julkaisemani juttu on tavoittanut noin 142 miljoonaa ihmistä – mikä on sinun lukusi?”
En todellakaan tee näin, vaan aina joku muu ottaa tapauksen puheeksi. Olen pienen lehden päätoimittaja ja tottunut siihen, että minulta kysytään tiedotustilaisuuksissa, minkä lehden harjoittelija olen.
Naistenlehtiä ei tästäkään saavutuksesta huolimatta arvosteta niin paljon kuin pitäisi.
Tämä väite on niin totta. Naisellisina pidettyjä asioita on tapana vähätellä, ja se pätee myös naistenlehtiin. Vähättelijöinä ovat niin miehet kuin naisetkin, ja jopa alan sisältä puuttuu tuki. Vaikka teemme hyvin laajasta aihepiiristä juttuja, meidät typistetään aina muoti- ja ulkonäkölehdeksi.
Trendi on pysynyt pystyssä vuodesta toiseen, koska lähes kaikki sen kilpailijat ovat kaatuneet.
Väitteen koska-sanan tilalla pitäisi olla mutta. Olen harmissani, että kilpailijat ovat hävinneet. Me olemme oppineet datan avulla sen, mitä kannattaa painaa paperille ja mitkä sisällöt lukijat saavat jo ilmaisena somesta.
Olet kotoisin Pohjanmaalta. Sen voi laskea myös eduksi Helsingissä tehtävän naistenlehden päätoimittajalle.
Olen asunut muuallakin kuin Helsingissä, joten ymmärrän paremmin, miten paljon Helsinki-keskeisyys voi ärsyttää. Tämä ei tarkoita, että helsinkiläinen naistenlehden tekijä olisi jotenkin huonompi, mutta se ymmärrys pitää hankkia muilla keinoilla.
Olet pyrkinyt tekemään Trendistä mieluummin Prisma-kansan kuin punavuorelaisten lehden.
Pyrimme tekemään lehteä, joka kiinnostaa lukijoita asuinpaikasta ja iästä huolimatta. Meitä luetaan sekä Punavuoressa että Prisma-vyöhykkeellä. En halua, että Trendi-jengiin kuuluminen riippuu asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Naiset ovat edenneet kaikkiin toimituksellisiin johtotehtäviin, mutta mies ei pärjäisi naistenlehden päätoimittajana.
Sukupuoli ei ole este. Kyse on kohderyhmän ymmärtämisestä ja asenteesta. Olen itsekin tehnyt lehtiä eri kohderyhmälle kuin mihin itse kuulun. Miehet hakevat yllättävän vähän naistenlehtiin töihin.
Arvostit aikanaan Aamulehden selkeää työnjakoa, jossa Asiat-liitettä tekivät miehet ja Ihmiset-liitettä naiset.
Totta, näin oli. Täytyy kyllä sanoa, että työntekijänä arvostan selkeitä työprosesseja ja esihenkilönä tykkään, että kaikilla on selkeät työnkuvat, eikä vaan puuhastella. Rakastin sitä, miten hauskoja juttuja sain tehdä Ihmiset-liitteeseen.
Olet vegaani, joten on ihan luontevaa, että olet suorittanut myös metsästäjäntutkinnon.
Minusta on tyhmää lokeroida ihmisiä yhden asian perusteella. Suoritin metsästäjäntutkinnon teininä ja ryhdyin vegaaniksi vahingossa aikuisiällä. En tosin koskaan ole ampunut yhtään eläintä.
Olet niin sanottu jalat maassa -tyyppi, mutta haaveilet päivittäin siitä, että aikakauslehtien takavuosien skumpantäyteinen arki palaisi.
En kaipaa skumppa-aikoja, koska lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten. Janoan enemmänkin ihmisiä, lukijailtoja ja meidän freelancereitamme ja sitä, että voisin käydä heidän kanssaan merkityksellisiä keskusteluita.
Mari Karsikas
Trendin päätoimittaja vuodesta 2017.
Työskennellyt A-lehdissä esihenkilötehtävissä vuodesta 2014 lähtien.
Työskennellyt aiemmin muun muassa monimediatuottajana Yhteishyvässä 2013 – 2014 sekä vt. päätoimittajana ja toimituspäällikkönä Evitassa 2009 – 2013.
Aamulehden kunnallispolitiikan ja sunnuntailiitteiden toimittaja 2004 – 2009.
Yle Tampereen toimittaja 2002 – 2004.
Koulutukseltaan filosofian maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena suomen kieli.
Asuu Helsingissä avomiehensä kanssa.
Harrastaaa vapaaehtoistyötä nuorten toimittajien mentorina, luontoretkiä, geokätköilyä, neulomista ja improvisaatioteatteria.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti